Sami Uotinen 22.5.2017

Palvelusetelistä asiakasseteliin – hyppy tuntemattomaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käytetty lainsäädännön tuella palveluseteliä palveluiden järjestämistapana noin 15 vuotta. Lainsäädäntö on tänä aikana kehittynyt ja erityinen virstanpylväs on ollut palvelusetelilain säätäminen vuonna 2009.

Monenlaisia uhkakuvia väläyteltiin palveluseteliinkin liittyen, mutta ne eivät ole osoittautuneet todeksi. Henkilöstö ei karannut yksityissektorille, palvelusetelin käyttö ei johtanut irtisanomisiin eikä asiakkaiden asema heikentynyt. Palveluseteliä koskevassa lainsäädännössä kyettiin hakemaan tasapainoa järjestäjän, yksityisten tuottajien ja asiakkaiden välillä. Toki täytyy todeta, että palvelusetelin käyttö on lisääntynyt vähitellen ja ehkä joidenkin tahojen mielestä liian hitaasti. Joka tapauksessa palvelusetelin käyttö on ollut järjestäjän strateginen valinta.

Sote-uudistuksen jälkeen asiat ovat toisin. Asiakasseteliä – ja tässä tarkoitan maakunnan myöntämää asiakasseteliä – valmisteltaessa näyttää lähtökohtana olevan tietynlainen allergia palvelusetelijärjestelmän kehittämistä kohtaan. On haluttu tehdä jotain erilaista. Näyttää siltä, että tuottajien ja asiakkaiden oletetut edut ovat muuttaneet tasapainoa järjestäjän aseman kustannuksella.

Julkaistujen pykäläluonnosten perusteella näyttää siltä, että yhtiöittämisvelvoite asiakasseteliä käytettäessä on totaalinen. Vaikka palveluseteliä käytettäessä palveluntuottajat ovat yksityisiä palveluntuottajia, palvelusetelin ohella kunnalla yleensä on vastaavaa omaa toimintaa. Itse asiassa lainsäädäntö edellyttää muiden järjestämistapojen käyttöä palvelusetelin rinnalla.

Asiakasseteliä käytettäessä maakunnalla ei voi olla omaa vastaavaa toimintaa poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Omalla toiminnalla tarkoitan tässä maakunnan liikelaitoksen oman henkilökunnan avulla järjestettyä toimintaa, en maakuntaomisteisen osakeyhtiön toimintaa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Jos maakunta ottaa käyttöön asiakassetelin, sanotaanpa vaikka ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen, maakunnan omat palveluyksiköt on yhtiöitettävä. Tämän jälkeen maakunta ei voi järjestää omana toimintanaan tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Asiakkailla on kuitenkin oikeus kieltäytyä asiakassetelillä järjestettävästä toiminnasta, jolloin vaihtoehdoksi jää lähinnä palvelujen ostaminen kilpailutuksen kautta markkinoilta.

Tuottajat voivat molemmissa olla samoja. Palvelujen järjestäjän liikkumavara vähenee. Tämä lähtökohtaisesti vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja saattaa myös aiheuttaa kustannuspaineita. Pidemmällä aikavälillä tällä voi olla vaikutuksia myös kyseisten palvelujen osto-osaamiseen.

Otetaanpa toinen esimerkki. Palveluseteliä on käytetty erikoissairaanhoidossa elektiivisessä ts. suunnitellussa toiminnassa, kuten kaihileikkauksissa. Jos asiakasseteliä käytetään kaihileikkauksiin, maakunnan liikelaitos ei voi tarjota kyseistä palvelua omana toimintana. Maakunnan liikelaitoksella on kuitenkin laaja vastuu erikoissairaanhoidosta ja siihen liittyvästä päivystyksestä sekä erikoislääkärikoulutuksesta. Päivystysvalmiuden ylläpitoon ja erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan tietty määrä elektiivistä toimintaa. Kyseisessä tilanteessa tätä ei ole mahdollista järjestää maakunnan liikelaitoksen omana toimintana.

Edellä olevissa esimerkeissä mainitut seikat huomioon ottaen tulemmekin uuteen kysymyksenasetteluun. Kun asiakassetelin käyttö perustuu maakunnan päätökseen, mikä on sinällään perusteltua, kannustaako lainsäädäntö yhtiöittämisvelvoitteineen asiakassetelin käyttöön vai ei? Voiko käydä niin, että valinnanvapauden edistämistavoitteista huolimatta valinnanvapautta tullaankin itse asiassa kaventaneeksi. Säännöksen vuoksi ei siis ole mahdollista ottaa asiakasseteliä käyttöön missään sellaisessa palvelussa, jossa halutaan käyttää omaa tuotantoa.

Ratkaisu edellä mainittuihin ongelmiin on sinällään helppo. Sallitaan maakunnan oma toiminta myös niissä palveluissa, joissa rinnalla on käytössä asiakasseteli. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakassetelillä voidaan valita maakunnan liikelaitoksen yksikkö, vaan sitä, että asiakas voi ensin valita oman toiminnan ja asiakassetelin välillä. Asiakasseteliä käytettäessä palveluntuottajina ovat sitten yksityiset palveluntuottajat.

Kirjoittaja
Sami Uotinen

Sami Uotinen on Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvä johtava lakimies.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.