Liisa Jokela 20.11.2017

Kuopion kaupunki teki pienimuotoista kuntahistoriaa tänä vuonna, kun entisten kuntaliitosalueiden asukkaat Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Nilsiällä, Riistavedellä ja Vehmersalmella valitsivat suoralla ”kansanvaalilla” jäsenet alueensa pitäjäraatiin. Raateihin nimettiin yhteensä 57 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Kuntaliitoksien myötä demokratiavajeeseen

Kuopion kaupunki on viimeisen seitsemän vuoden aikana kokenut massiivisen kuntaliitosaallon, kun kaupunkiin on lyhyen ajan sisällä liittynyt neljä kuntaa. Osa liitoksista on ollut niin sanottuja strategisia kuntaliitoksia ja onpa joukossa ollut myös yksi pakkoliitoskin.

Yleinen huoli ja puheenaihe kuntaliitosten yhteydessä on ollut demokratiavajeen syntyminen - päätöksenteko loittonee ja päätöksentekijät harvenevat. Valtiovallan taholta pyritään kuntaliitosprosessien onnistumista ohjaamaan niitä tukevalla lainsäädännöllä, osin tämä normiohjaus on onnistunut ja osin ei.

Kuopiossa herättiin tähän problematiikkaan vuonna 2013 Nilsiän kuntaliitoksen yhteydessä. Samana vuonna tehtiin pakkoliitospäätös Juankosken kanssa. Kuntalaisten keskuudesta virisi tarve löytää toimiva, omaehtoinen ratkaisu tähän demokratiavajeeseen. Asiaa auttoi kaksi prosessia, paikallisen Leader-ryhmän toteuttama Asukkaan ääni – tiedonvälityshanke ja Juankosken kuntaliitoksen aikataulutus. Varsinainen prosessi käynnistyi Kuopion kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen kautta. Kuopio päätti käynnistää Kuopion lähidemokratiamallin suunnittelun.

Usko omaan osaamiseen muutoksen johtamisessa

Itselleni on tämän savotan aikana ollut suuri ilonaihe havainto siitä, miten osaava ja monipuolinen joukko pitäjäraatien jäsenistö on. Pitäjäraatien toiminnan käynnistyminen on ollut kiireinen ja osin mutkikas. Suoranaista mallia toiminnalle ei Suomesta nähdäkseni löydy.

Omaa rooliaan ovat joutuneet miettimään niin raatilaiset kuin kaupunginhallituksen lähidemokratiajaoston jäsenetkin. Tiedossa on myös se, että muutoksen analogiaan kuuluu aina tietynasteinen kriisiytyminen. Tämä on mielestäni välttämätöntä, jotta muutos siirtyy käytäntöön ja eri toimijatahojen toimintatapoihin. Jos näin ei tapahdu, niin vaarana on, että asia jää julistusasteelle. Muutoksen johtamisessa onkin keskeistä se, että uskotaan omaan osaamiseen ja kyvykkyyteen toimia eteen tulevissa tilanteissa. On lähes varmaa, että myös meillä Kuopiossa tullaan kipuilemaan uuden oppimisessa ja vanhasta luopumisesta.

Pitäjäraadit ovat osa kansalaisyhteiskunnan rakennetta

Kun Kuopion kaupunginvaltuustossa käsiteltiin lähidemokratiamallia ensimmäisiä kertoja, tuli luottamushenkilöiltä selkeä viesti siitä, että mallista ei tehdä virallista kaupungin toimielintä. Aluksi tuo linjaus hieman oudoksutti. Mutta nyt, kun pitäjäraadit on perustettu ja toiminta käynnistynyt, uskaltaa jo todeta, että päättäjien linjaus oli onnistunut.

Nimittäin se, että pitäjäraadit ovat itsenäisiä, kaupungin perusorganisaation ulkopuolella olevia toimijoita, sijoittaa raadit luontevasti kansalaisyhteiskunnan rakenteeseen. Raatien jäsenet ovat halunneet tulla mukaan omana itsenään, yksilöinä, ilman puoluepoliittista mandaattia tai ryhmäkuria, kuten erään raadin jäsen asian ilmaisi. Raadit valitaan pitäjäkokouksissa, jotka ovat kaikille avoimia ja kuka vain voi ilmoittautua ehdokkaaksi. Haluaisin uskoa, että tällä toiminnalla voisimme myös laajemmin vaikuttaa siihen, että kansalaisyhteiskunnan olemassaolo tiedostettaisiin ja kansalaisten näkemys huomioitaisiin tasa-arvoisesti yhteiskunnassa.

Rahaa ja henkilöresursseja

Kuopion kaupunki on sitoutunut panostamaan liitosalueiden omaehtoiseen osallisuuden ja vaikuttamisen sekä alueen elinvoimaisuuden kansalaislähtöiseen kehittämiseen kahden henkilön työpanoksen verran ja 360 000 euroa. Tuosta rahasta pitäjäraadit saavat kukin 30 000 euron toimintamäärärahan ja kiinnityksen 180 000 euron kehittämisrahaan, jonka edellä mainittu Lähidemokratiajaosto jakaa pitäjäraatien esitysten pohjalta. Tämän päälle tulee vielä itse kuntahallintoon ja julkisen palvelutuotannon liittyvä, lainsäädännön edellyttämä asukkaiden osallisuuden, vaikuttamisen kehittäminen, joka on mitä suurimmassa määrin kaupungin henkilöstön toimintatavoista ja – kulttuurista riippuvaa.

Kuopio ilmakuva
Kuopio ilmasta katsottuna v. 2017. Valokuvaaja Vicente Serra.

Muistan, kun tein Juankoskella kuntaliitosneuvottelujen aikaan pienen karttaharjoituksen. Poistin mielessäni kartalta alueen kuntarajat ja tarkastelin sen jälkeen, että mitä jäi jäljelle. Jäljelle jäivät järvet, metsät, elinkeinot ja ihmiset. Uuden Kuopion rakennuspalikat.

Liisa Jokela

Liisa Jokela toimii nykyisin aluekoordinaattorina Kuopion kaupungissa, aikaisemmin Juankosken elinkeinoasiamiehenä. Hänen vastuulla on käynnistää Kuopion lähidemokratiamallin pitäjäraatitoiminta.

 

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.