Johanna Viita ja Karri Vainio 20.12.2017:

Rahoituksen jatkuvuus varmistettava maakunta- ja sote-uudistuksen taitekohdissa

Maakuntien yhteenlaskettu rahoitustarve vuodelle 2018 on niiden omien kustannusarvioiden mukaan noin 58 miljoonaa euroa ilman ICT-kustannuksia. Toteutuessaan ensivuoden valtion talousarvion 40 miljoonaa euroa sekä kuluvalta vuodelta siirtyvä 11 miljoonaa euroa saattavat riittää ensi vuodeksi. Ratkaisevaa onkin rahoituksen tarkoituksenmukainen jako maakuntien kesken sekä rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen siirryttäessä esivalmistelusta uusien maakuntien väliaikaishallintoon.

Kuluneena vuonna rahoituksenjakoperusteita oli useita, joten valmista mallia ensi vuodelle ei ole. Kuitenkaan tämän vuoden rahoituksen käyttö-% ei saa olla ainoa peruste ensi vuodelle. Maakunnat ovat niin lähtökohdiltaan kuin valmistelutilanteiltaankin hyvin erilaisia. Esimerkiksi noin puolet maakunnista oli rekrytoinut lokakuun 2017 alussa enintään viisi kokoaikaista muutostyöntekijää, mutta vuoden lopussa näitä maakuntia arvioitiin olevan enää kaksi. Samaan tapaan 6-10 kokoaikaisen muutostyöntekijän maakuntia oli lokakuun alussa kuusi, mutta vuodenvaihteessa jo kymmenen. Muutoksen valmistelu etenee kaikissa maakunnissa, vaikka alku olisi ollut rauhallinen. Saattaa olla, että juuri näillä rauhallisilla maakunnilla on ensi vuonna alkutahdeista johtuen kokoonsa suhteutettuna suuremmat kustannukset kuin tänä vuonna.

Maakuntien ICT-järjestelmien yhteensovittaminen tulevina vuosina on mittava operaatio. Sen toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia sekä realistista siirtymäaikataulua. Maakuntiin yhdistyy sekä kuntaorganisaatioiden että valtionhallinnon toimintoja, ja lähtötilanne on monien maakuntien osalta hajanainen. Työn laajuudesta ja monien tietojärjestelmäratkaisujen uudistamistarpeista johtuen toimenpiteet ja niiden edellyttämä lisärahoitustarve tulevat jatkumaan vielä vuosia uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Pelkästään maakuntien perustamisesta ja niille tapahtuvien tehtäväsiirtoihin valmistautumisesta aiheutuvan ICT-rahoitustarpeen on arvioitu olevan ensi vuonna 106 milj. euroa. Se muodostaa muutoksen valmistelun ja toimeenpanon suurimman yksittäisen kustannustekijän.

Valtion talousarvioehdotukseen 2018 sisältyvä määrärahavaraus, 130 miljoonaa euroa, sisältäen myös kansallisten toimijoiden ja palvelukeskusten menot, vaikuttaa niukalta, mutta riittävältä. Päätökset maakunnille myönnettävästä ICT-rahoituksesta sekä varmuus tarvittavan lisärahoituksen turvaamisesta myös pidemmällä aikavälillä tulee saada ripeästi, jotta muutoksen suunnittelusta voidaan siirtyä hallitusti kohti vaiheistettua toimeenpanoa. Päätösten pohjana olevissa jakoperusteissa tulee huomioida mm. maakuntien poikkeavista lähtötilanteista aiheutuvat tarvetekijät.

Maakunnille vuosi 2018 on yksi kokonaisuus riippumatta vastuuorganisaation vaihtumisesta

Valtiovarainministeriö aikoo kohdistaa ensi vuoden esivalmistelu-, väliaikaishallinto- ja ICT-rahoituksen teknisesti kahdelle organisaatiolle. Alkuvuoden rahoitus ohjataan maakunnan liitoille. Lakien tullessa voimaan kesäkuun alussa rahoitus ohjataan uusille maakunnille. Yhtäkaikki: rahoitus käytetään samojen maakuntien valmisteluun ja sitä valmistelevat samat ihmiset riippumatta valmistelun kotipesäorganisaation vaihtumisesta.

Mahdolliset viiveet lain käsittely- ja voimaantuloaikataulussa eivät saa aiheuttaa katkoksia maakuntien valmisteluprosessiin. Valtiovarainministeriön tulee turvata valmistelun jatkuminen ohjaamalla rahoitus maakunnan liitoille ilman erillisiä lisähakemus- ja lisäraportointivaateita siihen asti, kunnes lait on hyväksytty ja valmisteluvastuun hallinnollinen siirto uusille maakunnille on toteutettavissa.

Kesäkuun alkuun on tänään 20.12.2017 enää 163 päivää ja tammikuun 2020 alkuunkin vain 742 päivää. Laajojen ja samanaikaisesti toteutettavien muutosten näkökulmasta aikataulu on edelleen tiukka, eikä se salli valmistelun keskeytyksiä eikä valmistelukoneiston tyhjäkäyntiä. Varmuus maakuntien riittävästä ja pitkäjänteisestä rahoituksesta sekä sujuvan vastuunsiirron mahdollistamisesta on tarpeen saada pikaisesti.

Kirjoittaja

Johanna Viita on Kuntaliiton maakunta-asioiden kehityspäällikkö.

Johanna Viita Twitterissä: @viita_johanna

Karri Vainio on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Karri Vainio Twitterissä: @KarriVai