Sivistysjohtaja Peter Johnson 4.12.2017:

Sivistys rakentaa Suomea ja tulevaisuuttamme

”Anteeksi. Herrasväki suonee minulle tilaisuuden auttaa omalta vähäiseltä osaltani tätä yleissivistyksellistä asiaa, jonka henkiinherättämisessä olen saanut ilokseni nähdä kunnioitetun herrasväen toimivan”, sanoi räätäli Halme Väinö Linnan teoksessa Täällä Pohjantähden alla, kun Pentinkulmalle ryhdyttiin puuhaamaan kansakoulua.

Itsenäisen Suomen menestystarinan ytimessä on suomalaisen sivistyksen huima kehityskaari. Kun 100 vuotta sitten sivistys oli pääasiassa sivistyneistön etuoikeus, se on vuosisadan aikana tullut kaiken kansan saataville. Suurimpia sivistysloikkia ovat olleet yleisen oppivelvollisuuden voimaantulo 1921 ja peruskoulu-uudistus 1970-luvulla. Oppimisen lisäksi kulttuurin monet alat ovat tulleet kaikkien saataville. Tiede- ja kulttuurilaitosten, orkesterien, teatterien ja kirjastojen verkot ovat itsenäisyyden aikana laajentuneet kautta maan hyvinvoinnin lisääntyessä. Kunnasta on tullut yhä enemmän sivistyskunta ja tämä kehitys näyttää saavan uuden merkittävän käänteen 2020-luvulla.

Sivistys syntyy ja kehittyy, kun ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja maailmansa kanssa. Hän oppii tietoja ja taitoja, omaksuu valmiuksia, asenteita ja käyttäytymistapoja, jotka muokkaavat hänestä järkevää ja kriittistä, humaaneihin arvioihin suuntautunutta ihmistä. Sivistys on siis kehitysprosessi, jossa ihminen kehittyy omaksi itsekseen ja kasvaa täyteen henkiseen mittaansa. Se johtaa perustellun persoonallisen maailmasuhteen muodostumiseen ja vastuulliseen toimintaan maailmassa, niin omassa yhteisössään kuin globaalistikin. Tämä omakohtainen sivistysprosessi alkaa elämän ensimmäisinä päivinä ja jatkuu koko elämänkaaren ajan.

Sivistynyt ihminen kykenee ymmärtämään ja tarkastelemaan maailmaa kriittisesti tieteellisen ja alati kehittyvän tiedon perusteella. Tässä meidän ajassamme sivistykseen kuuluu yhä tärkeämpänä osana kyky ymmärtää, arvostaa ja kunnioittaa ihmisyyttä, sekä halu osallistua maailman rakentamiseen nykyistä humaanimmaksi – kaikille ihmisille paremmaksi. Tällaisia sivistyksellisiä tavoitteita on asetettu mm. perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa.

Suomen kielessä sivistyksellä on rikas merkitys. Käsitteenä ja ilmiönä se on muotoutunut moneksi. Sillä on edellä kuvattu tärkeä merkitys ihmiseksi kasvamisessa, mutta se myös rakentaa yhteiskuntaamme ja tulevaisuuttamme. Sivistys on tahtoa, taitoa ja halua huolehtia itseä ja omaa yhteisöä koskevista asioista. Tässä merkityksessä sivistys on yhteiskunnallinen muutosvoima, jonka myönteisiä vaikutuksia voimme löytää maamme historiasta.

Kun tarkastellemme tämän hetkistä maailmantilannetta, voimme havaita, että missä on korkein sivistystaso, siellä myös demokratia näyttää toimivan parhaiten yhteiseksi hyväksi. Vaikka löyhiin totuuskäsityksiin perustuva populismi ja nationalismi näyttävät nostavan päätään myös Euroopassa, ne saavat ankaraa kritiikkiä juuri sivistyksen näkökulmasta. Vihapuhe tai valeuutiset eivät rakenna uutta sivistystä.

Sivistyksen näkökulmasta on syytä tarkastella myös tulevaisuutta sen ymmärryksen ja kriittisen tiedon avulla, jota meillä on käytettävissä. Tulevaisuustietoisuus on maailmanlaajuisen ekologisen kriisin uhatessa entistä tärkeämpi osa sivistystä. Juuri nyt meidän tulee paneutua kestävän kehityksen kriittisiin kysymyksiin ja ongelmiin, jotta voisimme muodostaa niistä harkittuja, vastuullisia ja humaaneja näkemyksiä. Toisaalta tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa, koska siihen vaikuttavat myös monet sattumat ja arvaamattomat tekijät. Tästä jatkuvasta ja piinaavasta pohdinnasta huolimatta ihmisen ja ihmiskunnan tulee kuitenkin pystyä muuttamaan elämäntapaansa kestävän kehityksen uralle. Muuten tulevilla sukupolvilla ei ole tulevaisuutta. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Sivistyksen vaaliminen ja sen jatkuva vahvistaminen on siis kriittinen ja vakava asia.

Näihin sanoihin on hyvä päättää tämä kirjoitus. Toivon, että jatkossakin sivistys on kaikkien suomalaisten yhteinen asia – myös seuraavat sata vuotta.

 

Peter Johnson
KT, sivistysjohtaja, kouluneuvos

 

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.