Kalevi Luoma 23.10.2017:

Tarjoaako Euroopan parlamentti kunnille rakennusten korjauspakkoa?

EU:n suunnalta uhkaa tulla lisävelvoitteita sotkemaan energiatehokkuuden parantamistyötä kunnissa. Tätä työtä on Suomessa onnistuneesti tehty vapaaehtoisesti ja energiatehokkuussopimusten avulla jo pari vuosikymmentä.

Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) tarkistaminen on parhaillaan Euroopan parlamentin käsittelyssä. Parlamentin äänestykseen se tulee marraskuun lopulla. MEP Adam Gierekin johdolla on laadittu lausuntoehdotus komission esityksestä.

Gierek on yhdessä 26 muun, lähinnä sosialisteja ja demokraatteja edustavan, parlamentaarikon kanssa tehnyt muutosesityksen komission ehdotuksen 5 artiklaan. Sen mukaan kunkin jäsenmaan julkisen viranomaisen omistuksessa tai käytössä olevista pinta-alaltaan yli 250 m2:n rakennuksista täytyy kolme prosenttia korjata vuosittain minimienergiavaatimukset täyttämään tasoon.   

Voimassaolevassa direktiivissä, samoin kuin komission ehdotuksessa, peruskorjausvelvoite koskee vain valtion keskushallinnon ja EU-instituutioiden käytössä olevia rakennuksia. 

Vuonna 2011 käsiteltiin liki samankaltaista, tuolloin komission tekemää ehdotusta.  Silloin arvioitiin Suomen julkisten rakennusten 35 miljoonan neliömetrin kannasta vuosittaiseksi korjausvelvollisuudeksi miljoona neliötä. Kustannusvaikutuksiksi ounasteltiin noin miljardi euroa vuosittain ja energiansäästöhyödyiksi vaatimaton viisi miljoonaa euroa vuosittain. Korjauspakon keskimääräinen takaisinmaksuaika olisi ollut huikea 200 vuotta.

Ongelmalliseksi kolmen prosentin peruskorjauspakon tekee sen yksisilmäisyys. Ikään kuin kunnan rakennuksen korjaustarve riippuisi vain energiankulutuksesta. Onko jokaisella kunnalla varaa suoriutua korjauksesta? Kuvitellaanko, että rakennus säilyy iät ja ajat samassa käyttötarkoituksessa? Tai edes samassa paikassa? Entä pitäisikö ehjä tai tyhjenevä rakennus korjata? Voisiko kunta tehdä jonkun muun tehostamistoimenpiteen kuin rakennukseensa kohdistuvan?

Koulun tai päiväkodin pitää sijaita palvelutehtävänsä mukaisesti oikeassa paikassa. Moni kunta on luokitellut omistamansa rakennukset säilytettäviin, muihin käyttötarkoituksiin kehitettäviin, käyttöikänsä perusteella loppuun kulutettaviin sekä sellaisiin rakennuksiin, joista voidaan luopua.  Näistä peruskorjaus tulee kyseeseen lähinnä säilytettävien ja kehitettävien osalta. Joskus peruskorjauksen vaihtoehtona on kustannus- ja käytettävyyssyistä uudisrakennus ja vanhan purku.

Pelkät energiakorjaukset ovat melko harvinaisia. Energiatehokkuutta parannetaan kannattavimmin muiden välttämättömien korjausten yhteydessä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat julkisivukorjausten yhteydessä tehty seinien lisäeristys ja ikkunoiden uusiminen. Ilmanvaihdon parannuksilla tavoitellaan hyviä työskentelyolosuhteita. Erityinen huomio kohdistuu sisäilmaongelmista kärsiviin rakennuksiin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin.

Kuntien rakennuksiin liittyvä korjausvelka (viivästyneet korjaukset) on huomattava. Myös kunnat tietävät tämän. Ne tekevät kuntoarvioita ja energiakatselmuksia rakennuksilleen. Energiatehokkuutta voi parantaa kustannusten kannalta tehokkaasti. Direktiivien edellyttämää energiatehokkuuden parantamista ja kuntien edelläkävijyyttä edistetään parhaiten kuntasektorin energiatehokkuussopimusmenettelyllä.  

Parlamentti äänestää muutosehdotuksista 28. marraskuuta. Sen jälkeen alkavat neuvottelut komission ja jäsenmaiden kanssa. Tuolle Gierekin ja kumppanien korjauspakkoehdotukselle numero 345 voi vain toivoa vaatimatonta menestystä.

Kirjoittaja
Kalevi Luoma

Kalevi Luoma on Kuntaliiton energiainsinööri.

No niinhän siinä EU-parlamentin teollisuus- tutkimus ja energiavaliokunnan (ITRE) äänestyksessä 28.11.2017 kävi, että uusi vaatimus laajasta julkisten rakennusten 3 % :n vuotuisesta peruskorjausvelvoitteesta hyväksyttiin äänin 35-29. Koko energiatehokkuusdirektiivin muutosta 2016/0376(COD) koskeva Gierekin mietintö hyväksyttiin täpärästi äänin 33-30, kahden edustajan pidättäytyessä.
Tammikuussa parlamentti äänestää esityksestä. Direktiivin muutos jää sitten odottamaan parlamentin, komission ja jäsenmaita edustavan neuvoston yhteistä päätöstä.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.