Mikko Mehtonen 11.5.2017:

Tilastokeskus lopettaa kuntien taloustietojen keruun

Mikko Mehtonen

Kuntien taloustiedot tullaan rykäisemään kertoheitolla nykyaikaan. Tämä tapahtuu vuoden 2019 alusta alkaen, jolloin Tilastokeskus lopettaa kuntien taloustietojen keruun ja kuntien pitää lähettää taloustiedot Valtiokonttorille. Tiedonsiirron tulee tapahtua automaattisesti, eli tilinpäätökset ja muut kustannustiedot loikkivat kuntien järjestelmistä suoraan Valtiokonttorin serverille nappia painamalla. Onneksi tähän on tulossa hieman siirtymäaikaa: Tilastokeskus on luvannut pitää jonkin aikaa vanhan manuaalisen tiedonkeruun auki. Tämä koskee muuten myös kuntayhtymiä sekä tulevia maakuntia.

Onneksi tämä uudistus tulee, sillä nykytilanteessa ei ole kehumisen varaa. Laskennassa on suuria eroja ja kustannustietojen tuottaminen sitoo paljon manuaalista työtä. Ei taloustietoja sentään helmitauluilla lasketa, mutta excelillä ja ilman yhtenäisiä perusteita. Esimerkiksi kuntapalveluiden yksikkökustannusten vertaaminen on vaikeaa, koska niitä ei ole laskettu vertailukelpoisesti.

Mitä kuntien pitäisi nyt tehdä?

Kuntatieto-ohjelmassa kehitetyt JH-suositukset (julkisen hallinnon suositus, JHS) ovat avainasemassa tässä uudistuksessa. Valtaosa näistä suosituksista pohjautuu aiempiin Kuntaliiton suosituksiin, mutta niitä on muokattu etenkin automatisoinnin näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa JHS-tililuettelomalli, JHS-palveluluokitus ja JHS-kustannuslaskenta. Suositusten tarkoitus on yhtenäistää taloustietojen laskenta ja kirjaaminen. Kunnan tulisi varmistaa, että sen taloushallinto ja tietotuotanto noudattavat näitä Kuntatieto-ohjelmassa kehitettyjä suosituksia (standardeja).

Toinen asia on järjestelmä. Pitäisi varmistaa, että omat järjestelmät taipuvat automaattiseen talousraportointiin. Tämä tulee tietenkin aiheuttamaan ohjelmistoinvestointeja ja kustannuksia kunnalle. Tuotosten käyttöönottoa varten joudutaan kunnissa tekemään kehittämistyötä, joka valitettavasti osuu maakuntauudistuksen kanssa samaan aikaan, jolloin valmistelutyötä on muutenkin tarpeeksi. Tosin tämä uudistus tapahtuu varmuudella, maakuntauudistuksesta riippumatta.

Vuodesta 2019 lähtien kunnilta, kuntayhtymiltä ja maakunnilta siis vaaditaan järjestelmävalmiutta taloustietojen automaattiseen raportointiin, joiden tulee olla JH-suositusten mukaisia.

Osa julkisen hallinnon digitalisointia

Uudistus on merkittävä digitalisointiharppaus jopa kansainvälisesti verrattuna. Muista Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat ottaneet askeleita automaattiseen tiedonsiirtoon. Tietotyön digitalisoinnista on ollut paljon puhetta mutta vähän käytäntöä. Mielestäni Kuntatieto-ohjelma on askel tähän suuntaan. Ainakin se luo pohjaa sille. Tavoitteena onkin nimenomaan karsia laskentaan ja tiedonsiirtoon liittyvää manuaalista työtä. Kunnista lähtevien taloustietojen tarkastukseen on jopa väläytetty keinoälyn mahdollisuutta. Tämä tuskin tapahtuu lähivuosina, mutta ehkä jonain päivänä.

Luotettavat, vertailukelpoiset ja ajantasaiset taloustiedot lisäävät hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. On sekä päätöksentekijöiden että kansalaisten oikeus tietää, mihin niukat resurssit uppoavat. Tarkemmat taloustiedot parantavat muun muassa oman tuotannon ja ostopalvelun hinnan vertaamista ja tuottavuuden arviointia. Yhtenäiset taloustiedot tullaan julkaisemaan avoimen datan periaattein.

Olen nyt luetellut tähän uudistukseen liittyviä hyötyjä ja haittoja. Mielestäni hyödyt painavat kuitenkin enemmän tässä vaakakupissa. Ahkerana kuntataloustietojen sekakäyttäjänä odotan innolla uusia laadukkaita tilastotietoja!

Lisätietoa

Kirjoittaja
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen on kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi. 
 
Inspiroituu matkustamisesta sekä kokeilevasta liikunnasta. Vapaa-aika täyttyy projekteilla kuten klassikkoautojen kunnostamisella.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.