Jenni Airaksinen 16.8.2017:

Tulevaisuuden kuntia johtavat oppimiskykyiset moniottelijat - tämä koskee myös luottamushenkilöitä!

Airakinen, kuvaaja Jonne Renvall

Saimme syksyn aluksi ulos tutkimusraportin Yhdistävä johtajuus, jossa luodataan kuntajohtajien osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka suurimman osan ajatuksistani sain jo jaettua tutkimusraportin kautta, on tutkimuksemme aineisto ja kohde niin mielenkiintoinen, että se herättää ajattelemaan edelleen. Viimeksi pohdin sitä, mitä luottamushenkilöjohtajat voisivat oppia tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin viranhaltijajohtajia. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että paljonkin. 

Riippumatta siitä, onko kunnan johdossa pormestari vai viranhaltija tai puhummeko hallituksen puheenjohtajasta tai kunnanjohtajasta, tapahtuu johtaminen ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Käytännössä johtamista tehdään erilaisilla yhdyspinnoilla ja erilaisissa yhteistyön ja kumppanuuksien maailmassa. Kunnat ja kaupungit ovat paikkoja ja alustoja, joilla erilaiset intressit ja mittakaavat kohtaavat vuorovaikutuksen, tekemisen, oppimisen ja kasvun.

Kunnan luonne erilaisia asioita yhdistävänä alustana johtaa siihen, että vahvinkaan, etevinkään johtaja ei selviä yksin. 

Luottamuksellinen suhde viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on kunnan ja kaupungin menestymisen kannalta elintärkeä. Myös suhteet elinkeinoelämään, kuntalaisiin ja naapurikuntiin on pidettävä kunnossa. Parhaassa tapauksessa suhteet myös kansallisiin tahoihin ja kuntien yhteisiin konklaaveihin pelittävät.

Käytännössä siis johtajat ovat koko ajan tekemässä asioita yhdessä erilaisten tahojen kanssa. Tästä syystä kuntien kaikkien johtajien osaamisen ytimessä on oltava vuorovaikutus, itseymmärrys ja jatkuva oppiminen. Usein johtajan tehtävänä on koota ihmisiä yhteen etsimään ratkaisuja joko akuutteihin pulmiin tai luomaan näkymiä yhteiseen tulevaisuuteen. 

Yhdistämistä ja kumppanuuksia korostava näkökulma johtaa vääjäämättä siihen, että johtajan halu ja kyky ymmärtää erilaisia viiteryhmiä ja erilaisia ihmisiä, korostuvat. Halu ymmärtää on osittain yhteydessä yleiseen uteliaisuuteen ja kiinnostukseen ihmisen toimintaa kohtaan. Kyky ymmärtää puolestaan lähtee liikkeelle kyvystä asettua toisen ihmisen nahkoihin; empatiasta. 

Johtamisessa ei välttämättä saada kannuksia pelkästään taloutta, hallintoa ja lakia osaamalla, vaan sellaiset taidot kuin neuvottelu, suostuttelu, muistettavien tarinoiden luominen ja innostava tulevaisuuden visiointi, korostuvat. 

Tulevaisuuden kuntien kannalta sekä luottamushenkilöjohtajien että viranhaltijajohtajien osaamisella, sen kerrostuneisuudella ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä on suuri merkitys. Johtajat eivät voi yksin ratkaista ilkeitä ongelmia, mutta heidän osaamisellaan on merkitystä siinä, millaiset toimijat saadaan houkuteltua yhteistyöhön ja kuinka onnistuneesti ratkaisuja ongelmiin etsitään. 

Loppujen lopuksi koko paikallishallinnon järjestelmän arvo syntyy siitä, että sen avulla pystytään uskottavasti löytämään ratkaisuja ihmisiä askarruttaviin ongelmiin ja tarttumaan toimintaympäristön muutoksen myötä avautuviin mahdollisuuksiin.

Kirjoittaja
Jenni Airaksinen

Jenni Airaksinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Jenni Airaksinen Twitterissä: @AiraksinenJenni

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.