Terhi Päivärinta 6.9.2017:

 Velkuan saaristokoulu näyttää, että tiukka normitus on turhaa

Terhi Päivärinta

Teimme viime viikolla Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön voimin kuntavierailun Naantaliin. Saimme vierailun yhteydessä tutustua Naantalin kaupungin sivistystoimeen. Kuntavierailujen yhteydessä saa hyvän kuvan sivistyspalveluiden järjestämistavoista ja paikallisista ratkaisuista.

Mielenkiintoista oli tutustua saaristokouluun Velkualla. Saarella toimii noin 50 oppilaan yhtenäiskoulu. Koulun oppilasmäärä on viime vuosina ollut kasvussa: takavuosina oppilaita oli hieman yli 20.

Koulu on keskellä luontoa ja osa opetuksesta tapahtuu joka päivä metsäluokassa. Metsäluokkaa voidaan hyödyntää monessa oppiaineessa ja ympärillä olevat maasto, kalliot, kivet ja puut toimivat hyvin monenlaisena ”materiaalina” osana opetusta.

Koulussa työskentelee kolme päätoimista opettajaa ja lukuisa määrä vierailevia tuntiopettajia sekä etäopettajia. Ilmapiiri koulussa vaikutti hyvältä. Tällaisen saaristokoulun toiminta vaatii niin innostunutta johtajaa ja opettajia kuin myös huoltajien vahvaa sitoutumista.

Naantalin vierailu osoitti sen, että suomalaiset kunnat ovat hyvin erilaisia. Erilaisuus näkyy mm. asukasmäärässä, asukastiheydessä ja ikärakenteessa. Osa kunnista on ns. kasvukuntia ja osa supistuvia kuntia. Kuntien taloudelliset olosuhteet palveluiden järjestämiseksi voivat myös vaihdella merkittävästi. Mitä tämä erilaisuus näyttäytyy esimerkiksi sivistyspalveluiden järjestämisessä?

Sivistyspalvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto ja kansalaisopisto ovat kuntien järjestämiä lähipalveluita. Niitä järjestäessään kunnan tulee huomioida lainsäädännön reunaehdot sekä asukkaidensa eli asiakkaidensa odotukset ja mielipiteet.

Kunnat osaavat järjestää sivistyspalvelunsa hyvin, tämän osoittaa myös tutkimus, jossa tutkittiin kuntalaisten tyytyväisyyttä käyttämiinsä palveluihin. Palvelut voivat kunnasta riippuen olla hyvin eri tavalla järjestettyjä ja kunnan erityispiirteet huomioon ottavia. Tärkeää palveluiden järjestämisessä ja niiden arvioinnissa on palveluiden laatu. Asiakastyytyväisyys on yksi laadun mittari ja laatua voidaan myös mitata tarkastelemalla toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Paikallinen liikkumavara ja erilaiset järjestämistavat ovat sivistyspalveluiden vahvuus. Mitä enemmän normeja, sitä vaikeampi on ottaa paikalliset olosuhteet huomioon. Tämä ei kuitenkaan siis tarkoita, että palvelut olisivat huonompia tai laatu heikompaa.

Kunnat erilaistuvat ja polarisaatio kuntien välillä kasvaa; jossain kunnassa ei vuosittain synny edes yhtä lasta, kun taas toisaalla syntyy yli 500 lasta vuodessa. Kuntien olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja erilaisuutta on myös kunnan sisällä. Tämä haastaa kuntia ja kuntien päättäjiä.

Naantalin esimerkki kertoo, että kunnat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja vaihteleviin olosuhteisiin. Kuntien kykyyn hoitaa niille säädetyt velvoitteet tulee vastaisuudessakin luottaa.

Kirjoittaja

Terhi Päivärinta on Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja.

Terhi Päivärinta Twitterissä: @TerhiPaivarinta