Lari Karreinen 3.11.2017

Voisiko maakunnassa järjestää täydellisen osallistuvan budjetoinnin?

Viime elokuussa olin vetämässä työpajaa Ilomantsin Katri Vala -keskuksessa. Tupa oli täynnä kalastuksesta kiinnostuneita ilomantsilaista. He keskittyivät luomaan kunnostusprojekteja kalastuksen parantamiseksi.

Voisiko tulevaisuudessa maakunta järjestää vastaavanlaista? Kalatalous ja vesien hoito kuuluvat maakunnalle. Vesistöt ulottuvat usean kunnan alueelle, joten yhteistyötä tarvitaan yli kuntarajojen.

Osallistuvassa budjetoinnissa kaikki alueen toimijat keskustelisivat yhdessä tarpeista, miettisivät tehokkaimmat keinot ja lopuksi kaikki asukkaat valitsisivat mitkä ehdotuksista toteutetaan. Perinpohjaisen osallistuvan budjetoinnin järjestäminen vaatii niitä leveämpiä harteita ja monenlaista osaamista.

Ilomantsin työpaja

Miten osallistuva budjetointi maakunnassa voisi toteutua käytännössä?

1. Tehtävän rajaus yhdessä sidosryhmien kanssa

Aluksi sekoitetaan tutkijat, asiantuntijat, järjestötoimijat, asukkaat ja päättäjät keskustelemaan keskenään tehtävän rajauksesta: Minkä kysymyksen ratkaisemiseen osallistuvan budjetoinnin prosessia kannattaa soveltaa?

Ottamalla kaikki sidosryhmät mukaan heti alusta varmistetaan poliittinen tuki sekä tiedon leviäminen. Samalla sovitaan prosessin kriteereistä yhdessä. Voivatko järjestöt ja yritykset esittää ideoita? Niillä voi olla tarvittavaa osaamista. Vaan miten varmistetaan, ettei osallistuvasta budjetoinnista tule niille vain yhtä lisärahoituskanavaa?

2. Ideoiden haku yleisölle

Ideahaussa voidaan käyttää sekä keskustelutilaisuuksia että sähköisiä alustoja, joissa osallistujat voivat luoda ja keskustella yhdessä ideoistaan.

3. Projektiehdotusten hiomisessa asiantuntijat apuun

Ideat täytyy jalostaa projektiehdotuksiksi. Työpajatyöskentely open space tai pro action cafe -menetelmällä mahdollistaa jopa satojen ihmisten osallistumisen työskentelyyn ja keskusteluihin.  Tässä voidaan tarvita asiantuntija-apua toimenpiteiden suunnitteluun ja kustannusten arviointiin.

4. Projektiehdotusten arviointi kansalaiskeskustelussa

Jos projektiehdotusten luomisesta hypätään suoraan äänestykseen, on vaarana, että äänestyksessä priorisoidaan omaa etua eikä yhteistä tavoitetta ja projektien vaikuttavuutta. Keskustelun, vaihtoehtojen puntaroinnin ja oman kannan muodostaminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa lisää yhteistä ymmärrystä erilaisista tilanteista ja tarpeista.

Aloitteiden tekijät voivat kampanjoida ideoidensa puolesta ja olla mukana keskustelutilaisuuksien järjestämisessä. Tämä vahvistaa prosessia ruohonjuuritasolla. Voidaan myös käyttää kansalaisraateja, deliberatiivista mielipiteenmittausta, dotmocracy-menetelmää tai world cafe -keskusteluja, joiden päätteeksi äänestetään.

Äänestyksen markkinointia tulee suunnata erityisesti niihin ryhmiin, jotka jäävät perinteisten osallistumiskeinojen ulkopuolelle. Tämä olisi maakunnille hyvä tilaisuus vahvistaa maakuntaidentiteettiä.

5. Äänestys

Yksi yleisimpiä heikkouksia yksittäisissä osallistuvan budjetoinnin projekteissa ovat olleet pienet äänestäjämäärät. Äänestys tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Pariisin osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat äänestivät sähköisesti tai perinteisesti paperilla.

6. Toteutus ja prosessin arviointi sekä seuranta

Arviointi tehdään samalla joukolla kuin alun prosessin suunnittelu, jolloin saadaan eri näkökulmat huomioitua. Toteutuksen seuranta ja viestiminen tukee seuraavan vuoden osallistuvan budjetoinnin toteutusta.

Lisää vinkkejä osallistuvaan budjetointiin tutkimus- & kehittämispäivillä 21.11.

Näiden vaiheiden toteutukseen liittyy paljon käytännön yksityiskohtia, joita on jo kokeiltu kymmenissä osallistuvan budjetoinnin projekteissa ympäri Suomea. Osallistuvan budjetoinnin tutkimus- ja kehittämispäivillä Yves Mathieu esittelee Pariisin satojen miljoonien osallistuvaa budjetointia. Stanfordin yliopiston professori Ashish Goel on luvannut kertoa parhaat vinkit heikommin aktiivisten asukasryhmien tavoittamiseen. Rovaniemellä ollaan suunnittelmassa koko kaupunkiin leviävää osallistuvaa budjetointia samoin kuin Helsingissä. Kuopiossa ja Vantaalla on tehty hyvin pieniä ja rajattuja toteutuksia.

Entä maakunnat? Osallistuvan budjetoinnin oppaan tehnyt Ritva Pihlaja on mukana työpajassa, jossa ideoidaan osallistuvaa budjetointia maakunnissa. Tutustu koko ohjelmaan ja tule mukaan kehittämään osallistuvaa budjetointia Suomessa!

 

Lari Karreinen

Lari Karreinen, VTM, on Deliberatiivisen demokratian instituutin puheenjohtaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja fasilitaattori. Kiinnostunut miten voidaan auttaa rakentavaa vuorovaikutusta jännittyneissä kysymyksissä sekä osallistavan johtamisen mahdollisuuksista organisaatioissa ja yhteiskunnassa.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Tuohon vaihtoehtojen "puntarointiin" tai vertailuun sopii mielestäni ns. kuvaileva eli erittelevä vertailu. Siinä vaihtoehtoja vertaillaan esim. tavoitteiden kannalta. Tavoitteet muodostetaan siten, että ne ovat toisistaan erillisiä. Syntyvä vertailutaulukko on havainnollinen tapa koota näkemykset ja tiedot sekä riskit yhteen. Ei haittaa vaikka kaikkea ei kyetä selvittämään tarkasti, koska jo tiedon puute tai riski voi olla merkittävä tieto jollekin taholle. Olennaista kuvailevassa vertailussa on, että parasta vaihtoehtoa ei ylitetä selvittää laskemalla. Erilaisia asioita ei siis edes yritetä muuttaa rahamitallisiksi tai pisteiksi tai painoiksi, kuten ns. yhdistelevissä eli aggregoivissa menetelmissä. Kuvailevan vertailun perusteella jokainen voi valita itselleen merkittävät tavoitteet ja keskustella sekä tehdä päätelmänsä sen perusteella. Tilanteen monitahoisuus tulee kuitenkin kaikille selväksi.

In reply to by Antti Leskinen (ei varmistettu)

Totta, kuvaileva vertailu voisi olla tässä hyvä työkalu. Eikös siihen ole jotain oppaita tai menetelmäkuvauksia jossain?

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.