Tuomas Lohi 5.10.2018

Aito strategia menestyksen perustana

Kempeleen valtuusto hyväksyi vastikään uuden Kempele -sopimuksen, tahtotilan tulevaisuuden suunnasta ja toimintatavoista. Strategia valmisteltiin eri sidosryhmät vahvasti osallistaen. Linjauksille haluttiin mahdollisimman lavea kaikupohja. Se kantoikin hedelmää, osallistuminen oli läpi prosessin aktiivista ja kehittämisen into käsinkosketeltavaa.

Osallistamisen ohella panostimme kuuntelemiseen. Nostimme Kempele -sopimuksen keskiöön juuri ne isot teemat, jotka prosessin aikana kertynyt aineisto tuotti. Meillä on siis käsissä aidosti kempeleläisten yhdessä laatima strategia siitä, mihin suuntaan kuntaa lähivuosina viedään. Ja siksi se onkin juureva. Paperi ei vilise korulauseita, vaan on paikoin jopa tylsää sanoitusta. Mutta ne sanat ovat täynnä sisältöä, strategian arvovallalle oikeutta tekevää asiaa. Ja näin pitääkin olla, perusta ei voi olla höllyvää unelmahöttöä.

Mikä se jykevä perusta tulevalle sitten on? Kaikki lähtee siitä, että Kempele pitää kriittiset langat omissa käsissään. Toisin sanoen kunnan on säilytettävä ydintoiminnoissaan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys. Ja tältä pohjalta Kempele antaa myös palvelulupauksensa. Se lupaa asukkailleen turvallisen ympäristön elää ja toteuttaa unelmiaan, sekä yrityksilleen otollisen maaperän kasvaa ja kehittyä. Yksinkertaista, mutta niin velvoittavaa kaikessa merkityskirjossaan.

Uusi Kempele -sopimus valmisteltiin suotuisassa ilmanalassa. Kunnan elinvoimaa kuvaavat indikaattorit ovat hyvässä asennossa. Kempele on noussut Suomen vetovoimaisimpien kuntien joukkoon, väestökasvultaan valtakunnan ykköseksi. Työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Uusia yrityksiä on perustettu ennätystahtiin ja kunnan työpaikkaomavaraisuus on vahvistunut oleellisesti. Kunnan sijainti koulutuskaupunki Oulun kupeessa on erinomainen. Kansainvälinen lentokenttä ja satama-alue, nelostie sekä rautatie asemineen ovat keskeisiä palasia tulevaisuuden Kempeleen rakennustyössä.

Kempeleessä on onnistuttu synnyttämään positiivista pöhinää, joka kuuluu kauas ja heijastuu kuntalaisten tyytyväisyytenä. Palvelut saavat laajaa kiitosta. Myös kuntalaisten sekä kolmannen sektorin vahva osallistaminen kehittämistyöhön on koettu hyväksi: se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kasvattaa luottamuspääomaa eri toimijoiden kesken. Vakuudeksi edellä kerrotulle, yli 90 % asukastyytyväisyyskyselyyn vastanneista kempeleläisistä piti kunnan kokonaiskuvaa myönteisenä ja vieläkin useampi oli valmis suosittelemaan kuntaa asuinkunnaksi.

Kempele on valio kunta. Eikä se ole sattumaa. Se on vaatinut vahvaa näkemystä suunnasta, hyvää päätöksentekokykyä ja linjakasta johtamista sekä osaavaa henkilöstöä. Se on vaatinut sekä nöyryyttä kuunnella, että itsetuntoa toimia. Niin, ja siihen on tarvittu alati keskinäistä luottamusta, kykyä yhteistyöhön ja uskoa tulevaisuuteen.

Hyvä kasvaa Kempeleessä!

kunnanjohtaja Tuomas Lohi

Tuomas Lohi, FT

Kunnanjohtaja, Kempele

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko