Älyliikenne ja liikkumisen palveluistuminen ovat 2020-luvun arkea

Uusi Liikennepalvelulaki astui voimaan 1.7.2018 liikennepalvelulain on tarkoitus yhdistää liikennemarkkinoiden lainsäädäntö, tuoda uusia yrittäjiä markkinoille, lisäten valinnanvapautta ja mahdollistaa kuluttajille liikenteen palvelujen yhdisteleminen. Lakiuudistuksen myötä liikenteenharjoittajia onkin ilmaantunut valtavasti lisää.

Tampereella liikennöivä Kyyti, joka vastaavasti kuin Vuosina 2012–2015 pääkaupunkiseudulla toiminut Kutsuplus yhdistelee matkatilauksia niin, että samaan suuntaan menevät matkustavat samalla kyydillä. Tästä on hyötynä kaluston väheneminen, jos oletetaan, että muutoin käytettäisiin omia autoja. Kyseinen liikennepalveluntarjoaja on aloittamassa myös Helsingissä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla lakiuudistuksen jälkeen aloitti uudelleen Uber.

Liikenteen kehittämisessä on otettu suunnaksi Mobility as a Service -ajattelu. Siinä liikenteestä pyritään muodostamaan palvelu, jossa matkustaja voi yhdistellä matkan eri vaiheita yhdellä lipulla. Esimerkiksi Whim:n kalliimpi kuukausipaketti kattaa joukkoliikenteen lipun, kaupunkipyörien käytön, rajattomat lyhyet taksimatkat ja auton käytön yhdellä sovelluksella ja lipulla. Viime vuosien aikana erityisesti suuriin kaupunkeihin on ilmaantunut useita uusia palveluntarjoajia.

2020-luku tuo tulleessaan uudenlaisia älyliikenteen palveluja, liikkumista helpottavia sovelluksia ja palveluntarjoajia. Kunnat voivat uusien kyytipalvelujen avulla kehittää seudullista liikkumista tuomalla uusia liikenteen palveluja osaksi matkaketjuja helpottamaan ja uusintamaan erilaisia liikkumisen käytäntöjä, kuten työmatkaliikkumista.

Helsingissä ja Vantaalla on kokeiltu sähkökäyttöisiä, kuskittomia robottibusseja muun muassa osana mySMARTLife ja SOHJOA Baltic -hankkeita. Vantaan Kivistössä, missä on aiemmin testattu tällaista palvelua, aloittaa suunnitelmien mukaan ensi vuoden alkupuolella taas itseohjautuva robottibussi liikennöinnin ja vastaavan on myöhemmin tarkoitus aloittaa liikennöinti Pasilan ja Kalasataman välillä. Näistä robottibusseista on kaavailtu ratkaisua tuomaan matkaketjut ovelta ovelle. HSL tarjoaa asiakkailleen etuja yhteiskäyttöautoihin, jotka ovat yleistyneet ja kasvattaneet suosiota.

Sähköpyörät voisivat yleistyessään entisestään kasvattaa kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvamista ja se onkin nostettu tavoitteeksi monien kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmissa. Niidenkin latausasemia on jo alkanut ilmaantua kaupunkeihin.

Vuonna 2002 avattu Kööpenhaminan metro on alusta alkaen ollut automatisoitu. Tällaiset liikennevälineiden automatisoinnit eli muuntamiset älyliikenteen palveluiksi vapauttavat ihmisiä tekemään muuta työtä, jolloin säästetään kustannuksissa ja työpanos voidaan keskittää liikennejärjestelmien uudenaikaistamiseen ja niiden ylläpitoon. Helsingin metroa puuhattiin joitain vuosia sitten automaattiseksi, mutta hanke kaatui lopulta kustannuksiin.
 

Kirjoittaja

Henri Blom työskentelee suunnittelijana Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä.