Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina 6.8.2018:

Budjettiriihi lämpenee, kuntatalous ei

Timo Reina

Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi käynnistää jälleen valtion vuoden 2019 talousarviovalmistelun loppusuoran. Kuntatalouden kannalta keskeistä on varmistaa kuntien edellytykset suoriutua palveluvelvoitteistaan ja investoinneistaan sekä vauhdittaa hyvää työllisyyskehitystä.

Kuntatalouden tila on keskimäärin vahvistunut viime aikoina. Samalla kustannuspaineet kasvavat johtuen muun muassa palkankorotuksista ja investointitarpeista. Viimeisimmät verotustiedot viittaavat myös siihen, että kuntien veroennusteet ovat olleet liian optimistisia. Oman epävarmuutensa kuntien taloussuunnitteluun tuo maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tilanne.

Tässä tilanteessa maan hallituksen tulee budjettipäätöksillä poistaa kuntatalouden riskitekijöitä ja epävarmuutta. Näistä merkittävin liittyy useisiin valtionosuusmuutoksiin, joiden seurauksena valtionosuusrahoitus on supistumassa vuonna 2019 merkittävästi.

Kuntaliitto on tiedustellut kunnilta hallituksen päätösten talousvaikutuksista. Tulokset julkaistaan vielä ennen hallituksen budjettiriihtä. Alustavien tietojen perusteella hallituksen toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti, vaan kuntien taloudellinen panos on ennakoitua suurempi mukaan lukien maakunta-ja soteuudistuksen valmistelun kustannukset.

Valtionosuuksia ei pidä nakertaa

Näillä näkymin kuntien valtionosuusrahoitus laskee vuonna 2019 merkittävästi. Valtionosuuksia nakertavat muun muassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, valtionosuusindeksin jäädytys, perustoimeentulotuen rahoitus, kiky-vähennys, omais- ja perhehoidon kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien eläketuki, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittäminen sekä vanhuspalvelujen laatusuositus.

Ei pidä unohtaa, että osana kiky-sopimusta tehdyistä lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö otettiin kunnilta valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017. Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuoden 2019 kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien valtionosuutta kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Vuonna 2019 tämä ylimääräinen leikkaus on 59 miljoonaa euroa.

On välttämätöntä ja valtionosuusjärjestelmän periaatteiden mukaista, että tämä kiky-leikkaus kompensoidaan kunnille ensi vuonna ja loput leikkaukset vuonna 2020.

Valtionosuusjärjestelmä on jo itsessään kannustava. Kuitenkin on esitetty, että kannustavuutta lisättäisiin tai siitä rahoitettaisiin ”ylimääräisiä” kannustimia digitalisaation, käyttötalouteen ja toimitilojen käytön tehostamiseen. Olemme Kuntaliitossa suhtautuneet näihin suunnitelmiin hyvin pidättyväisesti. Kuten valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore arviokin osoittaa, kannustinjärjestelmän rakentaminen toimivaksi on erittäin haastava ja aikaa vievä tehtävä.

Kuntien väliset talouserot ovat suuria ja erityyppiset rakennemuutokset osuvat kuntiin eri tavoin. On paikallaan, että myös harkinnanvarainen valtionosuuden korotus otetaan jälleen ensi vuonna käyttöön.

Vero- ja maksumuutokset tulee kompensoida

Veroratkaisut jäänevät tälläkin kertaa elokuun 28. ja 29. päivä pidettävään hallituksen budjettiriiheen. Sipilän hallitus on noudattanut ohjelmaansa varsin hyvin veroperustemuutosten suorissa kompensoinneissa kunnille. Näin on toimittava myös vaalikauden viimeisen talousarvion kohdalla.

Myös mahdolliset kuntien maksutuloja heikentävät menetykset tulee korvata täysimääräisesti. Tämä koskee takautuvasti myös tälle vuodelle päätettyä varhaiskasvatusmaksujen alentamista, joka on osin kompensoimatta. Pitää muistaa, että kunnat rahoittavat noin 80 prosenttia tänä syksynä käynnistyneen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun kustannuksista.

Työllisyyskokeiluita jatkettava ja toimintamallit vakinaistettava

Työllisyys paranee ja työttömien määrä vähenee juuri nyt nopeasti koko maassa. Osaltaan tähän on vaikuttanut myös muun muassa Tampereen seudulla käynnissä oleva kuntaperusteinen työllisyyskokeilu, jonka piirissä on kymmeniä tuhansia asiakkaita. Vuoden kuluessa pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin kolmanneksella ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes neljänneksellä.

Kokeilujen ydin on ollut valtion TE-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen. Olisi täydellistä hölmöläisten hommaan purkaa hyvin toimivat kokeilut. Se aiheuttaisi hallinnollisen hässäkän ja vaikeuttaisi asiakkaiden asemaa. Ellei uusia päätöksiä pian tehdä, kokeilujen alasajo kuitenkin nykylakien mukaan alkaa alkusyksystä.

Viimeistään budjettiriihessä on tehtävä päätös alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun. Tähän vaikuttaa myös maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu. Samalla kokeilujen toimintamallit on vakinaistettava lainsäädäntömuutoksin.

Korjausvelkaa on alettava kuroa umpeen

Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kuntien yhteisillä toimenpiteillä, joita koskevat päätökset tulee tehdä kehysriihen yhteydessä. Muun muassa jo käynnistynyt sisäilmaongelmien ratkaisemiseen tähtäävä Terveet Tilat -toimintaohjelma edellyttää rahoitusta ollakseen vaikuttava. Osana korjausvelan umpeen kuromista tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen.

Hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia, kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Tästä tulee ehdottomasti pitää kiinni. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen valtionosuusrahoitus.

Kirjoittaja

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina