Sari Rautio 2.10.2018

Demokratiasta ja vallasta

Otitko kantaa kesäajasta luopumiseen? Voittiko kantasi, vai onko asia sinulle se ja sama? Loppukesästä eurooppalaiset pääsivät äänestämään kesäajasta. Nopeasti käynnistynyt nettipohjainen äänestäminen keräsi miljoonia kansalaisia antamaan kantansa asiaan, josta liki jokaisella on näkemys. Reilu enemmistö mielipiteensä kertoneista oli sitä mieltä, että kellojen siirtely on turhaa, ja sen voi hyvin lopettaa. Komissio otti viestin tosissaan, ja kohta kellojen siirtely on muisto vaan. Sosiaalisista pilareista tehty kansalaiskysely keräsi taas varsin vähäisiä määriä kommentteja – tosin asia on iso, monimutkainen ja erittäin tärkeä. Juuri sellainen, johon on vaikea ottaa kantaa arkitiedon pohjalta.

Osallisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat päivän sana niin Suomessa kuin koko Euroopassa, ja länsimaisessa maailmassa. Nopeutunut ja sirpaloitunut tiedonvälitys, sosiaalinen ja sähköinen media keskeisinä keinoina ovat muuttaneet radikaalisti ihmisten mahdollisuutta saada tietoa ja osallistua nopeasti – olipa sitten kyse Tanssii tähtien kanssa – ohjelmasta tai vakavammista kansanäänestyksistä.

Onko edustuksellisen demokratian järjestelmä kuitenkaan muuttunut samassa tahdissa, vai laahataanko perässä, vanhaa hyvää aikaa kaivaten, jolloin puolivalmista ei näytetty hulluille eikä herroille? Sekä ja että. Edistyksellisimmät toimijat, kunnat ja valtiot, ja myös Euroopan unioni kysyy, kyselee ja on kiinnostunut kansalaisten näkemyksistä ja samalla haluaa tiedottaa vaihtoehdoista ja toiminnasta yleensä. Lakisääteiset kuulemiset ja kyselyt nekin ovat monessa paikassa muokattu uuteen uskoon, ja on jo aika arkipäivää päästä lausumaan vaikkapa kaupunkistrategian valinnoista ennakkoon.

Oikeudet ja arvot – ohjelma on työn alla EU komissiossa. Se jatkaa vuonna 2014 aloittanutta Kansalaisten Eurooppa - teemaa, jossa on etsitty ratkaisuja ihmisten ja Euroopan unionin lähentämiseksi. Ohjelmassa on kolme tuiki tärkeää teemaa, edistää tasa-arvoa ja oikeuksia, edistää osallisuutta ja osallistumista demokraattisesti ja taistella väkivaltaa vastaan.

Tämä kertoo siitä, miksi osallisuus ja sen edistäminen ovat niin tärkeitä. Eurooppalaisten arvojen perusta, kansalaisten yhtenäiset oikeudet ja ihmisarvo huutavat osallisuuden lisäämistä ja toisaalta myös ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa vahvasti jokapäiväiseen elämäänsä. Se on myös välttämätöntä luottamuksen ja yhteiskuntarauhan takia. Siksi myös edustuksellisen demokratian edustajien kannattaa aidosti edistää kansalaisten monipuolista aktiivisuutta ja valinnanvapautta, aitoa osallisuutta.

Kesäajasta kysyminen oli hyvä alku, selkeä ja hyvin paketoitu kysely, josta oli riittävästi infoa tarjolla ja sitä kautta aito mahdollisuus tehdä valinta vaihtoehtojen välillä. Ja niin, minäkin äänestin kesäajasta. Kantani hävisi, mutta sellaista on demokratia.

Kuva: Sari Rautio

Sari Rautio on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansayhteiskunnan toimijaa.

Kiitos Sari Rautiolle! Blogisi on asiaa. Laajahko näkökulmasi puolustaa demokratian perusarvoja.

Kun kansalaiset luottavat demokraattiseen päätöksentekoon, saavat osakseen yhdenvertaista kohtelua ja kokevat olevansa rakentamassa yhteiskuntaa muiden joukossa, lähtökohta luo turvallisuutta ja ennustettavuutta.

Demokratiakin vaatii kehittämistä. Se sallii kysyä, ottaa kantaa, puolustaa ja julkistaa.

Siirretäänkö tai onko jo siirretty kuntien hallintosäännöillä liikaa päätöksenteko-oikeutta viranhaltijoille? Onko yhden puolueen ylivalta kunnissa vuosikymmeniä kestäessään jopa uhka demokratian arvoille? Herättävätkö laskevat tai liian alhaiset äänestysluvut kysymyksiä kunta-, seurakunta- ja valtiollisten vaalien suhteen?

Mainosrummutus, tiedonvälityksen päiväkohtaisuus ja äänestämisen helppouskaan eivät juuri paranna äänestysprosentteja. Äänioikeus yhä nuoremmilla jopa heikentää äänestyslukuja, mutta kertoo myös siitä, etteivät nuoret koe vaaleja juurikaan muutoksen väyläksi. Ei vain kiinnosta.

Onko kunnissa päätöksenteon monivaiheisuus tai päättäminen kattavista suunnitelmista liian isoja asioita, monimutkaisia ja ajallisesti nykyhetkestä etäällä, että joidenkin asiaan perehtyneiden näkemykseen yhdytään liian löysin perustein.

On ollut esillä myös demokratia puolueiden sisällä kunnissa. Houkutteleeko se uutta väkeä vai onko se vain muutamien ikäihmisten keskinäisen seurustelun kerho, joka palvelee parhaiten heidän keskinäisen yhdessäolon tarpeita. Miten ehkä sementoituneetkin pienen piirin ajattelutavat voivat kohdata kypsästi uusia ajatuksia mukanaan tuovat puoluetoverit?

Olennaista on, että kaikilla yhteisen päätöksenteon tasoilla on mietitty, mitä demokratian perusarvot tarkoittavat käytännössä meidän ryhmässämme tai joukossamme. On oltava lisää, uusia, helppoja sekä ennakkoluulottomia tapoja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Niitä toki jo onkin. Some lienee yksi esimerkki helposta ja kätevästä tavasta sanoa ja vaikuttaa. Uudet tavat haastavat myös itsekunkin medialukutaitomme.

In reply to by Esko Korkeakoski (ei varmistettu)

Kiitos kommentista! Erinomaisia huomioita. Miten päästään siihen että asiat ovat oikeasti yhteisiä, ja että prosessit kannustavat ja auttavat ymmärtämään kokonaisuutta.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.