Kristiina Hämäläisen blogi 11.04.2018

Elinvoimaa rakentamassa

Kristiina Hämäläinen

Maakuntauudistus tulee pian muuttamaan laajasti niin toimintatapoja, hallintoa kuin toimijoidenkin rooleja ennen näkemättömällä tavalla. Monissa kunnissa kuntastrategia työ on loppuvaiheessa ja käytännön toimeenpano voi alkaa. Edessä on merkittävä savotta monenlaisia strategisia valintoja tilanteessa, jossa tulevaisuus on kaikille poikkeuksellisen hämärä. On tärkeää, ettei muutosvauhdin anna lamauttaa, vaikka se aivan varmasti väsyttää, ahdistaa ja pelottaakin. Ne kunnat, jotka jäävät odottamaan varmuutta, tippuvat auttamatta ensimmäisinä pulkan kyydistä. On istuttava tukevasti kyydissä, otettava taljan reunoista kiinni ja luovuttava perinteisestä lasiseinien sisällä päättämisestä.

Maakuntauudistus antaa kunnille ja maakunnille mahdollisuuden elinkeinoyhteistyöhön mutta tulee korostamaan erityisesti kunkin kunnan oman elinvoimatyön merkitystä. Samalla kuitenkin kuntien tulopohja puolittuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa. Paine peruspalveluiden rahoittamiseen ajaa kuntia yhä vahvempaan elinkeinotyön ja toisaalta yleisen elinvoiman kehittämiseen. Tässä työssä ketterillä kehyskunnilla on hyvät edellytykset menestyä.

Seudullinen elinvoima heijastuu luonnollisesti peruskuntiin, mutta lisäksi tarvitaan entistä vahvemmin myös jokaisesta kunnasta lähtevää elinvoiman vahvistamista. Hollolassa on nähty, että osa toiminnasta on selkeästi sellaista, minkä tulisi olla yhteistoiminnan sijaan nykyistä lähempänä peruskuntaa. Peruskunnan näkökulmasta on tärkeää kyetä reaaliaikaisesti kuuntelemaan yrityskentän ääntä eikä se onnistu ilman kunnan selkeää, luontaista roolia ja prosessien toimivuutta. Aktiivinen vuoropuhelu ja verkostojen luominen on tärkeää muutosten ennakoimiseksi, mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä uuden synnyttämiseksi.

Päijät-Hämeen kunnat ovat vuoden alusta pohtineet elinkeinotoimen uudelleen järjestelyä maakunnassa. Samalla on käynnistymässä keskustelu kasvupalveluiden organisoinnista, joka on vähintäänkin yhtä iso kysymys tilanteessa, jossa kuntien käsiä tullaan sitomaan esimerkiksi työllisyydenhoidossa kustannusvastuun kuitenkin säilyessä. Peruskunnan päättäjän näkökulmasta ollaan haastavasta tilanteesta huolimatta tilanteessa, jossa on mahdollisuus hakea hyvinkin innovatiivisia toimintatapoja.

Kunnat ovat palaamassa uudistuksen myötä takaisin paikallisyhteisön rooliin. Menestyvä kunta valitsee rohkeasti oman polkunsa ja osallistaa myös kuntalaiset tähän työhön. Tyytyväinen ja aktiivinen kuntalainen on kunnan paras kehittäjä ja markkinoija. Sosiaalinen media on noussut merkitykselliseen asemaan paitsi kunnan vuoropuhelun lisäämisessä myös markkinoinnissa. Hollolassa on ollut jo tovin käytössä ilmainen Hollola.Nyt – mobiilisovellus, joka toimii paitsi tiedotuskanavana myös monien kyselyiden alustana. Kyselyjen tuloksia kytketään aktiivisesti kiinni poliittiseen päätöksentekoon.

Toisaalta sosiaalinen media on myös merkittävä markkinointikanava. Esimerkiksi Facebookin monissa äitiryhmissä kysellään aktiivisesti kokemuksia eri asuinalueiden palveluista ennen perheen muuttopäätöstä.

Toisaalta Hollolassa on koettu myös toisenlainen sosiaalisen median mahti. Hollolan kirkonkylällä sijaitseva Kiikunlähde nousi kuin varkain Instragram –kuvapalvelun kautta Suomen viidenneksi ”tägätyimmäksi” luontokohteeksi satunnaisten matkailijoiden toimesta. Hyvät kokemukset leviävät näin sekunneissa jopa miljoonille ihmisille.

Tulevaisuus kehyskunnissa on haasteista huolimatta kaiken mahdollistava. Kehyskuntien yhteisessä verkostossa toimivien kuntien ja kaupunkien keskuudessa on kehittämisen täysi höyry päällä. Kaverille voi aina kilauttaa ja hyvää ideaa saa ja pitää lainata. Muutoksen pulkkakyyti on huomattavasti kivempaa isolla porukalla. Silloin eivät töyssyt, hyppyrit tai pienet mustelmat polvissa tunnu.

Kristiina Hämäläinen

Kirjoittaja toimii kehyskuntaverkoston puheenjohtajana ja on Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen varapuheenjohtaja.

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko