Kalevi Luoma, 7.6.2018:

Ilmastotyö kuntien vakiintunutta toimintaa

Kalevi Luoma

Toukokuun puolivälissä Kuntaliitto järjesti 9. ilmastokonferenssin. Tällä kertaa vietimme sitä kuntien ilmastotyön 20-vuotisen historian merkeissä. Lähtölaukauksena voi pitää Kuntaliiton käynnistämää Kuntien ilmastokampanjaa ensimmäisessä ilmastokonferenssissa syksyllä 1997. Tuolloin kampanjaan liittyi 7 kuntatoimijaa. Tänään kampanjassa on mukana 55 kuntaa ja neljä kuntayhtymää. Kampanjan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä kunnan käytössä olevin keinoin ja seurata päästökehitystä. Tavoitetason kunnat asettavat itse pyrkien kuitenkin vähintään YK:n ilmastositoumusten tasoon. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen ovat myös kuntien kannalta olennaisia. Haastavimmat ratkaisut koskevat maankäyttöä ja liikennettä, joiden suunnittelu vaatii erityisen pitkäjänteisiä ja joskus rohkeitakin ratkaisuja.

Energian käyttö ja sen tuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä mahdollisuuksia. Kunnan oma energiankäyttö lämmön, sähkön ja liikennepolttoaineiden osalta on symbolisesti merkittävin osa kunnan ilmastotyötä. Siihen on oivana apuna ja kannustimena – niin ikään jo 20 vuoden ikään ehtinyt – energiatehokkuussopimusjärjestelmä kunnan ja valtion välillä. Energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017–2025 on tehnyt 67 kuntaa.

Kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi toimii 39 HINKU-kuntaa. Ilmastokampanjakuntia on näistä joka neljäs. HINKU pyrkii laajentamaan kunnan ilmastotyötä kattamaan myös kunnassa toimivat yritykset ja asukkaat.

Kahden keskeisen kotimaisen ilmastoverkoston lisäksi Euroopan laajuista kuntien verkostoituvaa ilmastotyötä edustaa EU-komission lanseeraama Covenant of Mayors. Siihen on liittynyt viitisentoista kuntaa ja kaksi maakuntaliittoa. EU-ohjelmiin liittyvillä hankkeilla saadaan lisäksi vauhtia paikalliseen toimintaan.

Kuluttajien energianeuvontaa on tarjolla noin puolen tusinan alueellisen toimijan tarjoamana. Näiden taustajoukkoina toimivat energiatoimistot ja kuntayhteisöt.

Joukko kuntia on lisäksi mukana FISU-, kiertotalous-, Smart&Clean- sekä ekohankintoja tekevien kuntien verkostoissa. Hankepohjaisina näillä on tiivis kytkentä paikallisiin ilmastoratkaisuihin.

Ilmastotyötä tehdään myös merkittävien julkisten hankintojen kautta. KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut puitesopimuksella aurinkopaneelivoimaloita avaimet käteen –periaatteella sekä sähkö- ja kaasuajoneuvoja kuntien tarpeisiin. Keväällä 2018 käynnistyi kestävien ja innovatiivisten hankintojen neuvontaverkosto KEINO. Se tulee osaltaan avuksi ilmastomyönteisten tavaroiden, palvelujen ja niihin liittyvien sopimusten yksityiskohtien kehittämisessä ja edistämisessä.

Ilmastotyötä ei voi tehdä ilman investointeja. Niihin tarvitaan taas rahoitusta, käytännössä lainarahaa. Kuntien ja valtion yhdessä omistama Kuntarahoitus Oy lanseerasi 2016 ensimmäisenä suomalaisena rahoituslaitoksena vihreät lainat. Ne ovat korkotasoltaan hieman tavanomaisia rahoitusratkaisuja edullisempia ja tarkoitettu erityisesti ympäristön tilaa keskimääräistä paremmin parantaviin hankkeisiin. Rahoitusta on käytetty merkittäviin joukkoliikennehankkeisiin, energiatehokkaiden päiväkotien ja koulujen rakentamiseen sekä jäteveden puhdistamoihin sekä uusiutuvaa energiaa edistäviin energiaratkaisuihin. Rahoituslaitos raportoi kansainvälisille sijoittajilleen vihreiden lainojen käyttökohteista ja päästövähennysvaikutuksista. 

Työn tulokset ovat jo näkyvissä. Energian säästö ja käytön tehostaminen sekä uusiutuvan energian osuuden kasvu on selkeää. Kuntien energiayhtiöiden tekemät polttoainevalinnat vaikuttavat päästötilanteeseen suuresti. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistyö näkyy niiden lisääntyneinä käyttäjämäärinä. Yhdyskuntien jätehuollossa kierrätys ja energiahyödyntäminen näkyvät vähentyneinä metaanipäästöinä ja kaatopaikkakertyminä. Kuntien ruokahuollossa vähennetään hävikkiruuan määrää ja panostetaan lähiseudun raaka-aineisiin.

Päästövähennystavoitteet kiristyvät kaiken aikaa ja kaikilla aloilla. Paitsi uhka, se voi olla myös kunnan elinvoiman kannalta mahdollisuus. Ilmastotyön on siksi jatkuttava myös kunnissa ja se on sisällytettävä kaikkeen toimintaan. Osaamiseen ja koulutukseen tulee kunnissa kiinnittää erityistä huomiota. Parin vuosikymmenen aikana ilmastokysymysten ratkaisijat kunnissa ovat oppineet ja kouluttautuneet työn lomassa-osin oman kiinnostuksensa ansiosta. Ilmastotyön tarpeellisuudesta vallitsee poliittisten päättäjien keskuudessa laaja yksimielisyys. Kunnan, sen asukkaiden ja yritysten yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia.

Kuntaliiton tavoitteena on kuntien, seutujen ja maakuntien ilmastotyön ja erilaisten hankkeiden ja verkostojen saattaminen yhteen. Näin saavutetaan parhaiten pitkäjänteisiä tuloksia, välitetään tietoa toisten tekemisistä, opitaan toisiltamme ja kehitetään mahdollisesti jotain uutta ja kaikkia hyödyttävää. Yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu valtiovallan ja maakuntien kanssa on tässä edelleen välttämätöntä.

 

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma palkittiin Ilmastokonferenssissa pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta ilmastotyöstään henkilökohtaisella kunniakirjalla.

Kirjoittaja
Kalevi Luoma

Kalevi Luoma on Kuntaliiton energiainsinööri.

Onnittelut ! Hieno mies, hienoa työtä !

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.