Ari Alatossava 25.4.2018

Joukkoliikenne uudistuu - kokemuksia työliikennekokeilusta

Kehyskunnat tarjoavat monia ylivertaisia palveluita asukkailleen. Liikkuminen on yksi tärkeimmistä palveluista. Yksityisautoilun vastapainoksi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on tavalla tai toisella jokaisen kunnan asialistalla. Onko liikenne kuitenkaan kehittynyt kestävämpään suuntaan?

Kansallisen energia-ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2005). Tavoite on vähintään haastava, sillä kysymys on pitkälti käyttäytymismalleihin ja – asenteisiin liittyvästä asiasta. Mitään merkittävää muutosta kohti kestävämpää liikkumista ei viime vuosina ole tapahtunut, osin päinvastoin. Lapset, nuoret ja aikuiset liikkuvat pyöräillen ja jalan aiempaa vähemmän.

Yhdyskuntarakenne on ollut 2000–luvulla hajaantumisen suuntaan, vaikkakin ihan viimeaikaisin tieto kertoo, että hajaantumista ei enää tapahtuisi. Kerrostalorakentaminen on ollut kasvussa myös kehyskunnissa, omakotirakentamisen määrä on pudonnut. Suurimmat työpaikat ovat siirtyneet kaupunkien keskustoista kaupunkien laitamille ja kehyskuntiin. Päivittäistavarakaupat ovat lukumääräisesti vähentyneet ja keskittyvät aiempaa suurempiin yksiköihin. Lasten keskimääräiset koulumatkat ovat pidentyneet. Kun kehitys on kulkenut tällaisia polkuja, voikin kysyä, onko kestävään liikkumiseen ja ylipäätään toimivaan joukkoliikenteeseen olemassa edellytyksiä?

Vuonna 2009 toteutunut joukkoliikenteen markkinoiden avautuminen on tuonut uusia toimijoita ja lisää tarjontaa maakuntakeskusten väliseen liikenteeseen. Maakuntakeskusten välinen liikenne on kokonaan markkinaehtoista ja tyydyttää keskeiset liikkumistarpeet. Kilpailu asiakkaista on lisääntynyt, mikä on näkynyt myönteisenä vaikutuksena asiakashintoihin.

Joukkoliikenne on yleisesti järjestetty kaupunkiseuduittain ja keskuskaupungin painoarvo on suuri. Mitä kauemmas keskuskaupungin ytimestä mennään, sitä vaikeammaksi käy joukkoliikenteen hyödyntäminen. Millaista joukkoliikenteen sitten tulisi olla, että se palvelisi myös kehyskunnissa asuvia.

Iissä toteutettiin viime syksynä kolmen viikon työliikennekokeilu, jonka avulla kerättiin käyttäjiltä tietoa joukkoliikenteen kehittämiseksi. Työliikennekokeilussa oli arkisin kahdesti päivässä linjat välille Ii-Oulu-Ii ja Oulu-Ii-Oulu. Välimatka Iin ja Oulun välillä on noin 40 kilometriä. Matka-aika saatiin puristettua lähes puoleen aiemmasta. Päivittäin Iin ja Oulun väliä pendelöi lähes 2000 ihmistä.

Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Iissä ovat suhteelliset vähäiset. Keskeisin syy koetaan olevan matka-ajan pituudessa. Matka Oulun joukkoliikenteen bussilla Iistä Ouluun kestää noin tunnin. Ongelma on hitaus, ei hinta. Toinen syy, erityisesti nuorten esiin nostama, on myöhäisten vuorojen puute viikonloppuisin.

Kokeilu oli pääasiassa suunnattu ja markkinoitu iiläisille. Bussin paikat (20 paikkaa) täyttyivät nopeasti. Suurin osa kokeiluun osallistujista ilmoitti käyttävänsä normaalisti työmatkallaan omaa autoaan.

Oikeiden tarpeiden ja ratkaisujen löytymiseen käytettiin palvelumuotoilumenetelmiä. Kokemukset olivat hyvät ja tulokset niin rohkaisevia, että syksyllä aloittaa ensimmäinen suoralinja osana Oulun seudun joukkoliikennettä. Myös iltaliikennettä tullaan lisäämään.

Nykyisen joukkoliikenteen on mukauduttava nykyisen tarpeen mukaiseksi. Iin kokeilu antaa uskoa siihen, että perinteisen varsin jäykän joukkoliikennesuunnittelun ja kutsuliikenteen oheen on rakennettavissa myös uudenlaisia liikenneratkaisuja. Palvelumuotoilu on oiva työkalu uuden kehittämiseen.

Kuva: Ari Alatossava

Kirjoittaja Ari Alatossava on Iin kunnanjohtaja.

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko