Lauri Inna 20.9.2018

Karvalakkilähetystöistä vaikuttajaviestintään

Inna Lauri

Lauri Innan kuva: Jarno Lindholm

Vuosikymmenten aikana edunvalvonta on muuttunut karvalakkilähetystöistä monitasoiseen vaikuttajaviestintään, jonka kohderyhminä ovat niin keskeiset päättäjät, mielipidevaikuttajat, media kuin kansalaisetkin. Adressin ja karvalakin lisäksi tarvitaan nykyisin paljon muuta materiaalia, niin painettua kuin sähköistäkin, sekä useita kanavia yleisönosastoista sosiaalisen median tileihin. Yhä useammin tärkeissä edunvalvontahankkeissa käytetään myös ulkopuolisten ammattilaisten apua, jolla varmistetaan, että edunvalvontaviesti menee varmasti perille.

Lähestyvät eduskuntavaalit aktivoivat luonnollisesti myös edunvalvontaa. Kuten Helsingin Sanomien 18.9. päivätyssä pääkirjoituksessakin todettiin, nyt on eturyhmillä otollinen aika nostaa esille keskeisiä hankkeita vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen linjauksia silmällä pitäen.

Kun kaupunkien ja kuntien tämänhetkistä edunvalvontakenttää tutkailee, määrittelee edunvalvontaa useimmiten koko, sijainti tai asema suhteessa muihin. Pormestari Vapaavuoren vetämä C21 kokoaa yhteen Suomen suurimmat kaupungit ja Tunninjuna-edunvalvontahanke puolestaan Turku – Helsinki –radan varren kunnat ja kaupungit. Seutukaupunkeja yhdistävä tekijä on erityisesti asema omassa maakunnassa.

Seutukaupunkiverkostoa lähdettiin rakentamaan vertaistukiverkostoksi mutta ennen kaikkea ennakoivan edunvalvonnan työvälineeksi. Valtava määrä ansiokasta työtä on tehty seutukaupunkien ominaispiirteiden ja yhtäläisyyksien sekä kaupunkien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseksi. Tältä pohjalta on myös saatu kiteytettyä seutukaupunkien keskeiset edunvalvontaviestit, joiden proaktiivinen esille tuominen nyt ennen eduskuntavaaleja on ensiarvoisen tärkeää kaikkia vaikuttajaviestinnän keinoja käyttäen.

Ideaali tilanne edunvalvonnassa olisi jokaisen osapuolen voitto. Toisen voitto ei siis saisi ainakaan olla toisen tappio. Siksi myös rakentava ja toimiva keskusteluyhteys erilaisten verkostojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvässä vaikuttajaviestinnässä ei rakenneta vastakkainasettelua asioiden tai alueiden välillä vaan tuoda esille hankkeen etuja kokonaisuuden eli koko seutukunnan, koko maakunnan tai koko Suomen kannalta, yleisiä arvoja, kuten esimerkiksi ympäristöarvoja unohtamatta. Aivan kuten seutukaupungit ovat yhdessä tehneet:

”Seutukaupunkiverkoston kaupunkien miljoona asukasta pitävät Suomen tasaisesti asuttuna. Seutukaupungit lähialueineen kattavat pinta-alaltaan suuren osan Suomesta ja siten turvaavat koko maan elinvoimaisuuden sekä mahdollistavat luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.”

Suomen kunnat ja kaupungit ovat väylien yhdistämä verkosto, verisuonisto, jossa jokaisella kunnalla ja kaupungilla on oma roolinsa. Oman roolinsa tunnistaminen saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta se ei välttämättä sitä ole. Peiliin kannattaa siis katsoa useamman kerran. Kun rooli on löytynyt, löytyvät myös oikeat verkostot ja edunvalvontahankkeet, joissa on elintärkeää olla mukana.

Vaikka vaikuttajaviestinnän välinearsenaali on monipuolinen, ehkä sen kaikkien arvokkaimpia välineitä ovat kuitenkin hyvät henkilösuhteet. Niiden rakentaminen vie aikaa, mutta ne voi tuhota hyvinkin nopeasti. Tällä saralla ei voi harrastaa ryöstöviljelyä vaan sadolle on annettava aikaa kypsyä ja sadonkorjuu on tehtävä taitavasti.

Pelto ja sumua

Kuvituskuva: Sanna Lammervo

Lauri Inna, Salon kaupunginjohtaja

Salo on mukana 52 kaupungin seutukaupunkiverkostossa.

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.