Jenni Airaksinen #kuntamatkalla 16.11.2018:

Tämä kirjoitus on osa #Kuntamatkalla - Matkaopas kuntien muutokseen -lehteä (ks. kotisivut kuntaliitto.fi/kuntamatkalla), joka julkaistaan 21.11.2018 USO4-verkostoprojektin päätösseminaarissa

 

Paikallinen hallintojärjestelmä demokraattisine piirteineen on syntynyt kaupunkivaltioissa. Mitä jos kehittämisessä palattaisiinkin juurille ja tarkasteltaisiin kansakunnan tulevaisuutta nimenomaan paikallisen itsehallinnon arvoperustan kautta?

Kaupungeissa on voimavaroja ja halukkuutta ratkaista ongelmia. Liittoutumalla konkreettisten pulmien ratkaisujen taakse paikalliset toimijat ovat kyenneet luomaan ongelmien ratkaisuun uudenlaista vaikuttavuutta. Sen rinnalla kansallisten hallitusten reformiyritykset näyttävät kompuroivilta ja kankeilta, ihmiselämästä vieraantuneilta hallinnollisilta harjoituksilta, joissa populismi ja vastakkainasettelu vievät tilaa varsinaiselta ongelmanratkaisulta.

 

Energiaa menestystarinan juurilta

Paikallisen hallinnon taustalta löytyviä arvoja ovat yritteliäisyys, vapaus ja osallisuus.

Yritteliäisyyden tukeminen näkyy parhaimmillaan vaurauden lisääntymisenä. Hedelmät putoavat kaupunkilaisten omaan laariin. Vääristä ratkaisuista kärsitään itse, jolloin korjausliikkeiden tekeminen kannattaa.

Keksinnöt ovat mahdollisia, kun paikallisilla toimijoilla on vapaat kädet etsiä ratkaisuja ongelmiinsa, eikä liika sääntely sido kehittämistä. Suomalainen paikallinen itsehallinto on ollut menestystarina. Uudistuspaineet koskettavat kaikkein eniten juuri niitä tehtäviä, joissa valtionohjaus on ollut voimakkainta. Mitä jos kaupungeille annettaisiin näidenkin toimien järjestämiseen vielä enemmän vapautta?

Kolmas paikallisen itsehallinnon arvo on osallisuus. Suomalainen kaupunki pystyy hyödyntämään ihmisten energiaa kansalaisuudesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kaupungin on mahdollista harjoittaa juuri oman kaupunkinsa ihmisten näköistä, kokoista ja sisältöistä paikallista päätöksentekoa.

 

Kaupunkipolitiikkaa ja yhteistyötä

Jotta kaupungit voivat onnistua laajoissa ja vaativissa tehtävissään, ne tarvitsevat siihen tukea. Kaupunkihallinnan kannalta olennaista on, että kansallinen taso tunnistaa kaupunkien erityislaatuisuuden, takaa itsehallinnon ja määrittelee tarvittavia kannusteita.

Kaupunkipolitiikka ei tulevaisuudessa voi keskittyä pelkästään kilpailukykyasioihin. Yhtä olennaista kestävien kaupunkien tulevaisuudelle ovat erityisyyden tunnistaminen sivistyksen, koulutuksen ja hyvinvoinnin näkökulmista. Kansallisen kaupunkipolitiikan pitää olla ministeriörajat ylittävää ja ilmiölähtöistä toimintaa, koska sellaista kaupunkien arkikin on.

Mikään ulkoa tuleva kaupunkipolitiikka ei ratkaise kaupunkien onnistumista. Tärkeämpää on kaupungin toimijoiden halu ja kyky yhteistyöhön paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa on tunnistettava ihmiset eri rooleissaan yhteisten pulmien ratkaisijoina.

Kaikkein tärkein poliittisen johtamisen funktio tulevaisuuden kaupungissa on yhteistyöhön kannustaminen ja konsensuksen etsintä. Kaupunkilaiset, tutkijat, yritykset ja järjestöt eivät enää taivu hallinnan kohteiksi, mutta hallinnan resursseiksi kyllä.

 

Määräyksistä metahallintaan

Kaupunkisysteemi on kokonaisuus, jota ei ohjata hallinnon määräyksillä. Kaupunkisysteemiä ohjataan vahvimmillaankin metahallinnan keinoin: kehystäen, houkutellen, kertoen merkityksellisiä tarinoita ja ennen kaikkea verkostoissa toimien. Verkostojen liima muodostuu yhteisistä tavoitteista ja luottamuksesta.

Valta on tulevaisuudessa niissä käsissä, jotka pystyvät uskottavasti virittämään uutta, mahdollisimman monet mukaan ottavaa vaurautta ja etenkin niissä käsissä, jotka kykenevät ratkaisemaan meille kaikille näkyviä ongelmia. Nämä ongelmat voivat liittyä väestörakenteen muutokseen, elinympäristöön, ihmisten liikkuvuuteen, turvallisuuteen, asumiseen tai kehityksen polarisaatioon.

 

Ihmiset ja tekemisen kulttuuri

Kaupungeissa voidaan parhaiten ja huonoiten. Kaupunkeihin kasvaa vaurautta, joka ei jakaudu tasaisesti. Kaupunkien on luotava omaa tulevaisuuttaan varten systeemit, joissa kilpailukyvyn lisäksi moniarvoisuus ja solidaarisuus ovat läsnä. Tulevaisuuden kaupungin avainkysymys on, miten me osaamme kaupungeissa elää rakentavasti yhdessä ja miten kaupungeissa olevat voimavarat saadaan koottua yhteisen tulevaisuuden tekemiseen.

 

Lue  Airaksisen alkuperäinen kirjoitus Kaupunkien aikakausi – Kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta -kirjasta (Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia 2018. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:11. Edita Prima Oy.): https://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/kaupunkien-aikakausi-2018.pdf 

Kirjoittaja
Jenni Airaksinen

Jenni Airaksinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Jenni Airaksinen Twitterissä: @AiraksinenJenni

Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.