Pauliina Jalonen, 18.6.2018:

Kestävyys ja vastuullisuus ovat osa rahoitustoimintaa

Pauliina Jalonen

Julkisen talouden vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat olleet näkyvästi esillä viime aikoina. Euroopan kestävän kehityksen viikon alkuun valtiovarainministeriö uutisoi kestävän kehityksen huomioimisesta budjetin valmistelussa. Nasdaq Helsinki avasi vastuullisten joukkovelkakirjalainojen eli bondien markkinan, jossa Kuntarahoitus kerkesi ensimmäiseksi bondien liikkeelle laskijaksi

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat yksi rahoitussektorin suurimmista nousevista trendeistä. Kuntalakiin kirjattiin vuonna 2002 valtuuston tehtäväksi päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Niissä usein mainitaan, että sijoitustoiminta ei itseisarvona kuulu kunnan toimialaan. Noin kolmanneksella kunnista on kuitenkin kassavarojen sijoitustoimintaa. Vaikka kunnat ovat yleisesti ottaen konservatiivisia korkoinstrumentteihin sijoittajia, myös osakkeisiin sijoitetaan.

Kunnan toiminnan arvoperusta on määritelty kuntalaissa; kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan sijoitustoiminnan on oltava linjassa kunnan toiminnassa hyväksyttyjen arvojen ja menettelytapojen kanssa.

Kuntaliitto opastaa vastuulliseen sijoittamiseen

Kuntaliiton oppaassa Kunnan ja kuntayhtymän varallisuuden hoito, sijoitustoiminta ja niiden perusteista päättäminen vastuulliseen sijoittamiseen johdatetaan avaamalla sijoittamisen erilaisia lähestymistapoja. Toisiaan täydentävät erilaiset näkökulmat ovat vastuullisuusanalyysi, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä vaikuttavuussijoittaminen.

Jo lähes normikäytäntönä on rahoitusalalla vastuullisuusanalyysi, missä arvioidaan sijoituskohteiden ympäristövastuu‐, yhteiskuntavastuu‐ ja hallintotapaan liittyviä asioita eri ESG-kriteerien (Environment, Social and Governance) mukaan ja yrityksiä voidaan tämän tiedon perusteella suosia tai välttää. Toki vastuullisuuden mittaamiseen ja todentamiseen liittyy edelleen paljon haasteita.

Positiivisessa arvottamisessa valtuusto määrittelee toimialat, joihin kunta voi sijoittaa. Perinteisemmässä negatiivisessa arvottamisessa tietyt toimialat suljetaan kunnan mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle. Tällaisia ovat yleensä ase-, tupakka- ja alkoholiteollisuus tai maat taikka yritykset, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, YK:n määrittelemiä perusoikeuksia tai jotka toimivat ympäristöä vahingoittavalla tavalla. Esimerkiksi Espoossa ei sijoiteta hyödykkeisiin, joihin voi liittyä kyseenalaisia käytäntöjä, kuten elintarvikkeilla keinottelua.

Aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä vaikuttavuussijoittaminen ovat puolestaan 2000-luvulla kehittyneitä aiempaa laajempia sijoitusstrategioita, missä sijoittaja keskustelee yritysten kanssa niiden toimintatapojen muuttamiseksi ja tekee yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa. Käytännössä tämä ei kunnissa ole tarkoittanut, että itse ollaan aktiivisia, vaan oletetaan, että varainhoitajat ovat aktiivisia. Joskus rahasto voidaan valita temaattisesti.

Kuntien sijoittamistoiminnan periaatteista sijoitustoiminnan käytäntöihin

Kuntien sijoittamistoimintaa koskevissa periaatteissa vastuullisuuteen ohjataan vielä varsin yleisellä tasolla tai ei ollenkaan. Niissä usein todetaan, että kunta on sitoutunut noudattamaan ja edellyttämään varainhoitajilta esimerkiksi YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamista (United Nations Principles for Responsible Investment, UNPRI). Arvottaminen voikin olla vaikeaa, eli miten valitaan se, mihin lähdetään mukaan. Ollako mieluummin mukana siinä, mistä ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia vai siinä, mistä aiheutuu positiivisia?

Joissain kunnissa vastuullisen sijoittamisen käytännöt ovat kuitenkin jo konkreettisia tekoja. Sen lisäksi, että varainhoitajilta edellytetään YK:n PRI-periaatteiden noudattamaista, edellytetään vuosittaista vastuullisuusraportointia kuntaan. Espoo on ainoa kunta, joka on jäsenenä Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumissa Finsif:ssä. Finsifin tarkoitus on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa.

Kuntaliitto edellyttää varainhoitajilta vastuullista sijoittamista

Myös Kuntaliiton sijoituspolitiikassa varainhoitajilta edellytetään, että he ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja että varainhoitajilla on vastuullista sijoittamista käsittelevä kirjallinen ohjeistus. Varainhoitajien valintaprosessissa arvioidaan varainhoitajien sijoittamista koskeva ohjeistus ja toimintaperiaatteet sekä varainhoitajan raportointi sijoitusten vastuullisuuden osalta.

Vastuullisen sijoittamisen kehitys on ollut vauhdikasta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Vastuullinen sijoittaminen onkin jo kilpailukeino, missä kunnan ei tarvitse aina olla aktiivinen, koska vastuullisuutta jo tarjotaan. Lisäksi löytyy valmiita ohjeita, esimerkiksi WWF ja Mandatum ovat julkaisseet oppaan sijoitusten ilmastovastuullisuuden edistämiseksi kunnille, säätiöille ja muille varainhoitopalveluja käyttäville tahoille ottamaan ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioon sijoituspolitiikassaan. Nopeasti kehittyvä ala vaatii kuitenkin vastuullisten sijoitusohjeiden säännöllistä päivittämistä erityisesti analyysityökalujen, omaisuuslajien sekä eri kestävän kehityksen ja taloudellisten teemojen muuttuessa.

Osana Kuntaliiton omaa kestävän kehityksen sitoumusta Kuntaliitto kehottaa kuntia tekemään kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen ja tukee kuntia sitoumusten tekemisessä sekä toteutuksessa. Lisätietoja blogin kirjoittajalta, asiantuntija Pauliina Jaloselta, p.050 501 8602 tai pauliina.jalonen@kuntaliitto.fi.  

Kirjoittaja

Pauliina Jalonen työskentelee Kuntaliitossa ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen asiantuntijana.