Kiertotaloutta vai byrokratiaa?

Tuulia Innala

Uuteen jätelakiluonnokseen liittyy riskejä. Kuntaliitto on erityisen huolissaan jätelakiin ehdotetun menettelyn byrokraattisuudesta. Toteutuessaan se lisäisi sekä yrittäjien että kuntien velvoitteita sekä vaikeuttaisi ja hidastaisi huomattavasti jätehuoltopalvelun saatavuutta.

Toteutuessaan jätelain muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia myös ympäristöön. Jätteen kuljetusmatkat voivat pidentyä nykyisestä ja liikenteen päästöt kasvaa entistä suuremmiksi. Roskaamisen ja laittomien kaatopaikkojen syntymisen riski lisääntyy, jos jätehuoltopalvelua ei ole tarjolla vaivattomasti. Epäasianmukaisen jätehuollon jälkien siivoaminen kustannuksineen kaatuu useimmiten maanomistajan tai kunnan niskaan.

Myönteisellä vai rankaisevalla politiikalla kohti kiertotaloutta?

Ympäristöministeriö kehittää parhaillaan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa, ns. markkinapaikkaa, jonka avulla voisi hakea ja tarjota jätehuoltopalveluita sekä todentaa palvelutarjonnan puutetta. Samalla ministeriö valmistelee jätelain uudistuksen toisen vaiheen säädöstä, joka koskee palvelutarjonnan puutteen osoittamista jätteiden ja sivuvirtojen sähköisen tietoalustan avulla. Lain on esitetty astuvan voimaan jo 1.9.2019.

Parhaimmillaan tietoalustan kehittäminen ja aktiivinen käyttö luovat erinomaisia mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tavoite toteutuu parhaiten rakentamalla houkutteleva ja vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten kohtaamispaikka. Alustaa voisivat käyttää jätehuollon, elinkeinoelämän ja teollisuuden ammattilaiset, jotka etsivät jätteenkäsittelypaikkaa tai kaipaavat uusia innovaatioita suurten jätevirtojen käsittelyyn.

Kiertotalouden kokonaisvaltainen edistäminen kuitenkin heikentyy, kun keväällä hyväksytty jätelain 1. muutos ja nyt lausunnoilla oleva jätelain 2. muutos jakavat jätehuoltovastuuta ja jätevirtoja entistä useammille tahoille ja välikäsille. Jäte- ja kiertotalousalan yritystoiminnan ja innovaatioiden kehittyminen edellyttäisi päinvastoin vahvaa julkisen toimijan roolia sekä julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyön vahvistamista.  

Jätehuollosta ei tule tehdä liian monimutkaista

Mikäli markkinaehtoisesti toimivassa jätehuollossa on palveluntarjonnan puutetta, kunnat ovat velvoitettuja antamaan elinkeinotoimijoille ns. toissijaista jätehuoltopalvelua. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikan avulla voisi todentaa toissijaisen palvelun edellytyksenä olevaa palvelutarjonnan puutetta.

Avoimen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan luominen ei edellytä muutoksien tekemistä jätelakiin.  Mikäli yritykset halutaan velvoittaa käyttämään markkinapaikkaa, asiasta on kuitenkin säädettävä lailla. Onnistuessaan järkevästi muodostettu, hallinnollisesti kevyt ja yrityksiä velvoittava tietoalusta voisi mahdollistaa toissijaisen jätehuoltopalvelun palvelutarjonnan puutteen osoittamista. Kyseessä on kuitenkin yrityksille täysin uudenlainen velvoite, jonka toimivuudesta ei ole minkäänlaisia käyttökokemuksia.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan alustaa ja siihen liittyvää sääntelyä tuleekin kehittää vaiheittain. Ensi vaiheessa tulee keskittyä jätteenkäsittelypalveluihin, joiden yksityisessä palvelutarjonnassa yleensä ilmenee puutteita, suuriin ja arvoltaan merkittäviin jäte-eriin sekä ammattimaisiin jätealan toimijoihin ja merkittäviin muihin elinkeinoelämän toimijoihin. Pienet yritykset ja pienjäteasemapalvelut tulee ehdottomasti jättää tietoalustan käyttövelvoitteen ulkopuolelle.  

Jätelakiluonnos lisää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa

Lakiesitys lisää pk-yrittäjän velvollisuuksia monimutkaistamalla kunnan jätehuoltopalveluiden saamista tilanteessa, jossa yksityisiä palveluja on huonosti saatavilla. Ympäristöministeriö kaavailee esityksessään, että jopa mikroyritykset olisivat siirtymäajan jälkeen velvollisia kilpailuttamaan jätehuoltopalvelunsa valtion rakentamassa tietoalustassa. Velvoite koskisi myös yrityksiä, joiden jätteet muodostuvat muutama kerta vuodessa kuntien pienjäteasemille tuotavista 10-20 euron pieneristä, jotka yrittäjä itse lajittelee eri lavoille. Yrittäjän tulisi odottaa tietoalustassa 10 päivää mahdollisia tarjouksia eikä hän saisi viedä jätteitään kunnan jäteasemalle ennen määräajan päättymistä.

Lakimuutos velvoittaisi myös kunnan jätehuolto- ja ympäristösuojeluviranomaiset seuraamaan ja valvomaan yritysten kirjautumista ja alustan käyttöä. Kunnan jätelaitoksen puolestaan pitäisi vahtia porteillaan, ettei tietoalustan käytöstä laistaneita yrityksiä päästetä asiakkaiksi.

Herää kysymys, kuka hyötyy ylimitoitetusta sääntelystä. Norminpurkua se ei ainakaan edistä.

Kirjoittaja
Tuulia Innala

Tuulia Innala on kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.