Timo Reina 27.6.2018:
Timo Reina

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on jälleen syntynyt uusi tilanne. Ennallaan on kuitenkin se, että harva kiistää uudistuksen tarvetta. Toisaalta juuri kukaan ei taida olla nyt pöydällä olevaan malliin täysin tyytyväinen. Lisäksi suhtautumistavoissa on myös alueellisia eroja.

Kuntaliitto on koonnut lukuisista valmistelun kuluessa antamistaan lausunnoista niin ikään ”korjaussarjan”. Toivottavasti sen sisältöä käydään vielä kunnolla läpi eduskunnassakin nyt, kun käytössä on enemmän aikaa laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen lainsäädännön valmistelemiseen. Kuntien omaisuuden kompensaatiosääntely liikahti parempaan suuntaan jo hallituksen vastineessa.

Uudistuksen toteutumisen siirtäminen vuoden 2021 alkuun vaikuttaa moneen asiaan. Eräs niistä on ilmiselvä tarve jatkaa kuntaperusteisia alueellisia työllisyyskokeiluja vuoden 2020 loppuun ja saada aidosti kokemuksia tulevaa varten.

Venyvän aikataulun kenties olennaisin vaikutus on kuitenkin yleisen epävarmuuden kauden jatkuminen. Se koskee mitä suurimmassa määrin myös alueilla valmistelua tekeviä sekä kuntakentän toimijoita.

Maltti on nyt valttia erityisesti tilanteissa, joissa arvioidaan uusien sote-ulkoistusten tai kiinteistöjärjestelyjen tarvetta. Samoin yhteistyö näissä asioissa kuntien ja maakuntavalmistelun kanssa on edelleen tärkeää.

On vaikea nähdä, että uudistuksen valmistelun lisäajasta sinänsä seuraisi sen kummempaa ”ulkoistamisbuumia”. Jokainen tapaus pitää valmistella vastuullisesti ja päättää kunnissa kansanvaltaisesti. Näin on riippumatta siitä, miten ns. rajoituslainsäädäntöä jatketaan.

Jo tehdyn valmistelun kuluessa on syntynyt vapaaehtoisesti useita maakunnallisia ja muita laajan väestöpohjan ratkaisuja integroitujen sote-palveluiden toteuttamiseen. Viimeisimpänä Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa ovat tehneet tätä koskevat päätökset. Sen myötä alueen sote-kuntayhtymä hoitaa ensi vuoden alusta lukien yli alueen 200 000 asukkaan palvelut. Vastaavia valmisteluja on syytä viedä eteenpäin eri puolilla maata. Valtio voisi halutessaan tähän myös vahvemmin kannustaa.

Valmistelun saumattoman jatkon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että valtio huolehtii täysimääräisesti ja viiveittä sen riittävästä resurssoinnista. Valmistelun rahoittaminen riskeineen ei voi valua kunnille ja kuntayhtymille. Tämä koskee myös ICT-kustannusten omavastuuosuuksia. 

Muuttunut aikataulu merkitse samalla sitä, että uudistus on aiempaa vahvemmin myös kevään 2019 eduskuntavaalien teemana. Sen onnistuminen edellyttää joka tapauksessa laajaa poliittisen kentän myötävaikutusta.

Kunnissa ja maakunnissa ei ole hallitusta ja oppositiota. Tätä rajaa kannattaisi varmasti vielä kaikin tavoin yrittää ylittää myös eduskunnassa. Se osaltaan mahdollistaisi vuosien mittaan tehdyn työn hyödyntämisen, toisi jatkuvuutta ja lisäisi uudistuksen hyväksyttävyyttä.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.