Jarkko Lahtinen, 20.6.2018:

Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli - varhaiskasvatuksen haastava yhtälö

Jarkko Lahtinen

Kuntaliitto kysyi huhtikuussa 2018 kuntien kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä ja palvelusetelistä. Tilanne varhaiskasvatuksen järjestämisessä on ollut varsin muuttuva muutaman viime vuoden aikana. Muutokset jatkuvat edelleen. Kaikki alkoi siitä, kun laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi 1.8.2015 alkaen. Heti seuraavana vuonna varhaiskasvatusoikeutta rajoitettiin ja henkilöstömitoitusta muutettiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan puolitoista vuotta myöhemmin ja sitä muutettiin kymmenen kuukauden jälkeen, 1.1.2018 alkaen. Eikä tässä vielä kaikki, viime vuoden elokuusta alkaen oli toiminta toteutettava varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja sen pohjalta laadittujen paikallisten suunnitelmien mukaisesti.

Muutoksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja järjestämisen kustannuksiin. Kunnissa on jouduttu arvioimaan varhaiskasvatuksen järjestämistä monin tavoin. Kaikella on ollut vaikutuksia myös yksityiseen palvelutoimintaan ja perheiden tekemiin valintoihin. Kunnassa on ollut pakko arvioida esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai mikä vaikutus asiakasmaksulain muutoksella on palvelusetelin arvoon ja käyttöön. Samoin varhaiskasvatuksen suhdetta kotihoidon tukeen ja mahdollisesti maksettavaan kuntalisään.

Viimeisimpien virallisten tilipäätöstietojen (2016) mukaan kuntien kustantamaan kotihoidon tukeen käytettiin noin 309 miljoonaa euroa ja kuntalisään lisäksi 40 miljoonaa euroa. Yksityistä varhaiskasvatuksen palvelutuotantoa kunnat rahoittivat yhteensä noin 214 miljoonalla eurolla. Siitä palvelusetelin osuus oli lähes 113 miljoonaa euroa. Yksityisen hoidon tuen lakisääteiset kulut olivat noin 34 miljoonaa ja lisäksi kuntien vapaaehtoiset kuntalisät noin 67 miljoonaa euroa. Yhteensä päiväkodissa ja perhepäivähoitona järjestettävä varhaiskasvatus maksaa lähes 2,7 miljardia euroa vuodessa. Ei siis ole aivan yhdentekevää, miten kunta varhaiskasvatuspalvelunsa järjestää. 

Kuntaliiton keväällä 2018 tekemän kyselyn mukaan kotihoidon tuen kuntalisää maksavien kuntien määrä vähenee, samoin yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksavia kuntia on jatkuvasti vähemmän. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on silti kasvussa. Palveluseteliä käyttävien kuntien määrä kasvaa vuosittain usealla kunnalla. Juuri kuulimme, että yksi kunta aikoo hoitaa koko varhaiskasvatuksen palvelusetelillä ja sen toteuttaa yksityinen palveluntuottaja.

Mistä nämä muutokset voisivat kertoa?

Kotihoidon tuen käyttäjien määrän vaihtelut ovat kytköksissä työllisyystilanteen parantumiseen. Kuntalisän maksamisella ei liene sen kanssa mitään tekemistä. Päätökset ovat kuntakohtaisia. On todennäköistä, että pelkällä kotihoidon tuen kuntalisän maksamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatuksen osallistumiseen koko Suomen osalta. Ratkaisut sen osalta hoidetaanko lapsi kotona vai viedäänkö varhaiskasvatukseen ovat hyvin perhekohtaisia. Voidaan siis olettaa, että kunnissa halutaan tukea kotona tapahtuvaa lasten hoitamista muista syistä. Ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä siitäkään, että kuntalisän maksamisella merkittävästi estettäisiin lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tuen osalta kyse on isommasta muutoksesta. Ja keskeinen kysymys onkin, miten saada ne lapset osallistumaan varhaiskasvatukseen, jotka siitä eniten hyötyvät?

Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta näyttää vahvasti siltä, että kunnat haluavat käyttää palvelusetelimallia palvelun tukemiseen. Kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa ja kehittävät ohjaus- ja neuvontatoimintaansa aktiivisesti. Yksityinen toimijakenttä on laaja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) syksyllä tekemän kyselyn mukaan Suomessa toimii 501 päiväkotipalvelun tarjoajaa sekä hieman yli 1 500 yksityistä perhepäivähoitajaa. Toimijoiden määrä ei välttämättä kasva, mutta toimijakentässä tapahtuu muutoksia esimerkiksi yrityskauppojen kautta. Suomessa toimii kuitenkin vain viisi toimijaa, joilla on yli kymmenen päiväkotia. Suurin osa toimijoista on yhden toimipisteen yrityksiä ja yhdistyksiä.

Tulevaisuudessa varhaiskasvatus voi olla osin maksutonta ja esiopetuskin voi kestää kaksi vuotta.  Perhevapaajärjestelmä mukaan lukien kotihoidon tuki on muutettu. Maakunta- ja sote-uudistus voi olla todellisuutta. Muutoksilla on vaikutuksia kuntien ratkaisuihin myös varhaiskasvatuspalveluiden osalta. Kunnat kehittävät kumppanuuttaan suhteessa yksityiseen palvelutoimintaan, jotta varhaiskasvatus olisi jatkossakin laadukasta toimijasta riippumatta.  Sekä henkilöstöstä että lapsista pidetään huolta, palvelun toteuttajatahosta riippumatta.

Tulevien muutoksien osalta ehkä tärkeintä on se, että jatkossakin olisi paikallisesti mahdollisuus päättää parhaasta tavasta järjestää laadukas varhaiskasvatus. Mielessä tulisi pitää lapsen etu ja se, mikä on lapselle parasta, kaikesta huolimatta!  

Kirjoittaja
Jarkko Lahtinen

Jarkko Lahtinen on varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Jarkko Lahtinen Twitterissä @JLtwiitti

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.