Jari Seppälä 19.12.2018

Kriisit eivät odota - yhteistyötä tarvitaan

jari seppälä

Kriisit yleensä tapahtuvat jossain paikassa, siis jonkin kunnan alueella. Tietoa tarvitsevat ja odottavat hyvin pikaisesti lähiseudun asukkaat, siis kuntalaiset.

Kunta ei voi vetäytyä viestintävastuusta, vaikka suuri osa kriiseihin liittyvistä toiminnoista siirtyy tuleville maakunnille. Jos ja kun siirtyy. Vähintäänkin odotetaan kunnan johdon näkyvää läsnäoloa asukkaiden hädässä, rauhoittavaa viestiä palvelujen jatkuvuudesta, yhteisöllisyyden rakentamista.

Maakunta- ja sote-uudistuksen suunnitelmien mukaan tuleville maakunnille siirtyy henkilöstöä sen perusteella, tekeekö henkilö nyt yli 50 prosenttia työajastaan maakunnille siirtyviä tehtäviä. Monien kuntaviestijöiden työssä rajanveto on vaikeaa, ja resurssien niukkuudesta voi syntyä tyhjiöitä. ”Jos meiltä viedään tiedottaja, niin emme tietenkään voi hoitaa tiedotusta,” miettii nyt moni kunnan ja toimialan johtaja.

Vaikka uudistus on yhä epävarma, yhteistyötä tarvitaan varmasti. Siihen on jo nyt hyviä pohjia. Pelastuslaitokset, poliisi, sairaanhoitopiirit, kunnat ja muut toimijat varautuvat ja harjoittelevat yhdessä, ja myös tositilanteiden toimintaa on monin paikoin jouduttu testaamaan. Parhaimmillaan yhteistyö toimii tuttujen henkilöiden kesken organisoinnista riippumatta.

- Kriisit tulevat aina yllättäen, ja silloin rakenteiden täytyy joustaa, totesi maakunta- ja sote-uudistusta vetävä alivaltiosihteeri Päivi Nerg äskettäisessä kriisiviestintäseminaarissa.  Jokaiseen erilaiseen poikkeukselliseen tilanteeseen ei ole yhtä ja samaa johtamisen ja viestinnän vastuun mallia.

Joustavuudesta ja yhteistyön toimivuudesta on jo esimerkkejä. Nergin avaamassa seminaarissa esiteltiin Etelä-Karjalan mallia, josta nyt otetaan oppia kaikkien maakuntien kriisiviestinnän mallin rakentamiseen.

Etelä-Karjalassa on luotu EK-turva, verkosto ilman hallinnollisia mutkia ja muodollisia esteitä. Pienen maakunnan kattava pelastuslaitos on luonteva kotipesä verkostolle. Maakuntauudistuksen myötä maakunnasta tulee verkoston omistaja, mutta suurissa maakunnissa kannattaa edelleen miettiä pelastuslaitosten voimakasta roolia. Suuri maakunta ei välttämättä ole paras hallinnoimaan koko maakunnan alueen kriisiviestintää. Toisaalta useimmilla pelastuslaitoksilla ei nyt ole ammattiviestijöitä, joten maakunnan viestintähenkilöstö nousee myös kriisiviestinnässä arvoonsa.

Oleellista on, että verkosto kattaa kaikki mahdollisten kriisien viestintään liittyvät tahot - jokainen kuitenkin viestii omalla paikallaan. Järjestöt, seurakunnat ja elinkeinoelämä on tärkeätä pitää mukana. Viestinnän ammattilaisten yhteistyö on käytännön toiminnan pohjana, ja laajemmat joukot ovat mukana koulutuksessa; Etelä-Karjalassa kriisiviestinnän koulutusta ja harjoitusta järjestetään kahdesti vuodessa. Media on luonnollisesti mukana harjoituksissa.

Henkilöiden välistä yhteispeliä ei voi liikaa korostaa kriisitilanteissa. Siksi on tärkeätä pitää yhteystiedot ajan tasalla, tavata ja harjoitella tarpeeksi usein. Kriisittömässä arjessa toimivilla yhteistyötavoilla ja työkaluilla on luontevaa jatkaa, kun tilanteet kiristyvät.

Sosiaalinen media on tullut kiinteäksi osaksi myös kriiseihin. Se korostaa tarvetta saada oikeata tietoa nopeasti liikkeelle huhujen välttämiseksi. Se on samalla erinomainen mahdollisuus tehokkaaseen viestintään, johon myös aktiiviset kansalaiset voivat osallistua. Myös some-viestintää pitää seurata ja käyttää arjessa - jotta poikkeavan erityistilanteen tullen ollaan luontevasti valmiita viestimään ja vastaanottamaan viestejä.

Alueellisen kriisiviestinnän mallia valmistellaan alkavan vuoden aikana muiden muassa sisäministeriön, Uudenmaan ja Etelä-Karjalan toimesta. Joulukuun alussa pidetyn seminaarin aineistot ovat saatavilla täällä. Kesään mennessä saadaan lisäevästyksiä, mutta kunnissa ja alueilla ei kannata jäädä vain odottelemaan, vaan yhteistyötä pitää jatkaa ja kehittää kaiken aikaa.

 

Kirjoittaja on viestinnän erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitossa.

Kirjoittaja
Jari Seppälä

Vakaasti tamperelainen viestinnän erityisasiantuntija, joka kokousten ja tietokoneella istumisen vastapainoksi harrastaa luonnossa liikkumista ja valokuvausta. 

Jari Seppälä Twitterissä: @jjseppa