11.12.2018 Vesa Anttila

Kunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

Varautuminen kuuluu tiiviisti kunnan perustoimintaan ja se pohjautuu aina normaaliolojen rakenteille ja järjestelyille. Varautumalla erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin, luodaan valmiuksia hallita myös vaativampia tilanteita. Joissakin tapauksissa varautuminen pahimpien poikkeusolojen tilanteisiin edesauttaa toimintaa myös lievemmissä häiriötilanteissa.

Nyky-yhteiskunnassa erilaiset tuotteet ja palvelut tuotetaan useista eri toimijoista muodostuvissa verkostoissa. Koko verkoston toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan jokaisen verkostoon kuuluvan organisaation omaa toimintavarmuutta kehittämällä. Jatkuvuudenhallinnan eri menettelyt takaavat osaltaan kuntalaisille, yrityksille ja organisaatioille suunnattujen palveluiden saatavuuden eri häiriötilanteissa.

Varautuminen sisältää valmiussuunnittelua ja etukäteisvalmistelua mm. hankintojen, vedenjakelun, lääke- ja ruokahuollon sekä varmuusvarastoinnin tai muun toiminnan osalta. Koulutuksilla ja harjoituksilla sekä ajan tasaisilla suunnitelmilla varmistetaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös erilaisissa häiriötilanteissa. Keskeistä on, että eri toimialoilla toteutetut ennakkovalmistelut ovat aina ajan tasalla ja että ne ovat koko organisaation tiedossa.

Erityisen tärkeää on johtaminen ja yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Strategisena johtajana kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta. Keskeistä on, että varautumiseen liittyvä toiminta toteutetaan kunnanjohtajan välittömässä ohjauksessa ja kiinteässä yhteistoiminnassa asianomaisen toimialajohtajan kanssa. Toimialajohdon tehtävänä puolestaan on varmistaa oman alansa käytännön toimintakyky kaikissa tilanteissa.

Kunnan jatkuvuudenhallinta perustuu siihen, että pääosasta normaaliolojen häiriötilanteita selviydytään organisaatioiden normaaleilla resursseilla kulloinkin tilanteen edellyttämiä joustoja ja sisäänrakennettua sopeutumiskykyä hyväksi käyttäen. Joskus häiriötilanne voi kuitenkin olla niin vakava, että siitä selviytyminen vaatii voimavarojen uudelleenkohdentamista ja avun saamista muilta tahoilta. Yhteistoiminta kaikkinensa niin yritysten, vapaaehtoisjärjestöjen kuin eri viranomaisten kanssa onkin ensiarvoisen tärkeää.

Häiriöalttius on lisääntynyt sitä mukaa, kun yhteiskunnan toiminnot ovat teknistyneet ja monimutkaistuneet. Kunnat ovat siksikin riippuvaisia kumppaneidensa ja muiden palveluntuottajien jatkuvuudenhallinnasta. Tämä toimintaketju on ymmärrettävä kokonaisuutena ja keskityttävä paikallisesti kriittisten osien varmistamiseen.

Kunnan varautumiskokonaisuuden ytimen muodostaa kunnan johdon valmistelemat ja kunnan säännönmukaisessa päätöksenteossa päätetyt linjaukset. Niillä varmistetaan, että varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toiminnalliset perusrakenteet ja toimintamallit ovat kaikessa suunnittelussa mahdollisimman yhdenmukaiset. Oleellista on, että kaikilla tasoilla on sama kokonaiskuva ja tilannetietoisuus mahdollisista uhkista. Varautumisen tuloksena syntyy kunnan eri toimijoiden yhteinen ymmärrys siitä, miten kunnan ydintehtävät hoidetaan, mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja johtosuhteet, mitä toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi kulloinkin tarvitaan ja mitkä ovat käytettävissä olevat voimavarat sekä mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet kulloisenkin tilanteen hallitsemiseksi.

Väestön omatoiminen varautuminen ja perustaitojen osaaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa vähentää viranomaisen ja muiden turvallisuustoimijoiden työmäärää merkittävästi. Ei ole ollenkaan huono vaan on jopa viisautta, jos etukäteen miettii, kuinka hoitaa kotitaloudessaan vedensaannin vesikatkoksen aikana tai kuinka järjestää talon lämmityksen ja ruoka- tai lääkehuollon. Ihan jo pienillä asioilla voi parantaa huomattavasti omaa kykyään toimia ja selviytyä erilaisissa häiriötilanteissa.

 

Turvallista joulun odottelua!

Vesa Anttila

Kunnanjohtaja, Tyrnävän kunta

Vesa Anttila

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko