Mikko Mehtonen 5.9.2018:
Mikko Mehtonen

Kuntaliitto toteutti hallituksen kuntasäästöjä kartoittavan kyselyn kesä-elokuun aikana. Kyselyssä selvitettiin erikoissairaanhoidon kehittämisen ja työajanpidennyksen säästövaikutuksia sekä maakuntauudistuksen kunnille aiheuttamia piilokustannuksia. Kysely suunnattiin kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien talousjohtajille. Vastaajia oli tasan 100 ja kyselyn tulokset saavuttivat hyvin medianäkyvyyttä. Keskeisin viesti tuloksista oli, että hallituksen kuntasopeutukset ovat jääneet toteutumatta.

Kyselyn tuloksista vähäisemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, mitä kunnat tekevät itse oman taloutensa tasapainottamiseksi. Asiaa kartoitettiin avovastauksella ja vastaajat luettelivat kattavan listan vapaaehtoisista säästö- ja tasapainottamistoimistaan. Vain muutama vastaaja ei maininnut lainkaan omia säästötoimia. Näin kunnat raportoivat säästävänsä:

Luettelo kuntien omista talouden tasapainottamistoimista

Henkilöstökulut on kuntien merkittävin menoerä ja yleisimpänä sopeutuskeinona nousikin esiin tehtävien yhdistäminen sekä täyttämättä jättäminen. Tehtäviä voidaan yhdistää, kun toimintatapoja ja palveluita uudistetaan, tehtäväkuvia järkevöitetään ja hyödynnetään eläköitymistä.

Useat vastaajista ilmoittavat myös, että heillä on käynnissä talouden tasapainottamis- tai tuottavuusohjelma. Tämä on merkki systemaattisesta sopeuttamisesta ja työstä talouden tasapainottamiseksi, etenkin kun tiukkaa talouskuria näytti ylläpitävän valtaosa vastaajista. Muita esimerkkejä mainituista keinoista olivat palveluverkon keskittäminen, kuntayhteistyön lisääminen, tilakäytön ja tukipalveluiden tehostaminen.

Säästö sanaan liittyy usein negatiivinen leima. Onneksi listassa on monia keinoja, jotka tähtäävät tuottavuuden parantamiseen tai vähintäänkin toiminnan järkevöittämiseen. Toki osa mainituista keinoista heijastuu suoraan palveluiden laatuun tai työntekijöiden jaksamiseen.

Vain muutama vastaaja ilmoitti talouden tasapainottamisen tapahtuvan veroja tai asiakasmaksuja korottamalla eli kunnan vero- tai maksurasitusta lisäämällä. Kyselyn tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että kunnat pyrkivät aktiivisesti hillitsemään menojaan ja tasapainottamaan talouttaan omatoimisesti. Jos tulosta peilaa hallituksen epäonnistuneisiin säästötavoitteisiin, on selvää, että kunnat ovat joutuneet etsimään itse säästökohteita. Hallituksen säästöarviothan johtivat valtionosuusleikkauksiin.

Kirjoittaja
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen on kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi. 
 
Inspiroituu matkustamisesta sekä kokeilevasta liikunnasta. Vapaa-aika täyttyy projekteilla kuten klassikkoautojen kunnostamisella.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.