Tommi Karttaavi 17.12.2018:

Kuntien digitalisaatio, miten päästä strategioista toteutukseen?

Kuntaliiton 2018 tekemän tuoreimman kuntien tietotekniikkakartoituksen perusteella kuntien ICT-kustannukset ovat nousseet jonkin verran edellisestä, vuonna 2013 tehdystä kartoituksesta. Kustannusten nousu on kuitenkin ollut melko maltillista. Suurin osa tietotekniikkaan käytetystä rahasta menee palkkoihin, ohjelmistoihin, käyttöoikeuksiin ja ylläpitoon.

Investointien osuus kustannuksista on aivan suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta lähes olematon. Samaan aikaan on nähtävissä, että julkinen hallinto ei pysty saamaan digitalisaatiosta samanlaisia tuottavuushyötyjä kuin yksityinen sektori.

Tähän on monia syitä, mutta investointien puute on varmasti yksi. Tieto- ja viestintäteknologia kehittyy nopeasti, mutta hyödyt uuden teknologian käyttöönotosta tulevat usein viiveellä, koska toimintakulttuuri ja prosessit eivät pysy muutoksessa perässä. Tietotekniikkaan investointi on helppo nähdä vain kulueränä, jos mitattavat hyödyt ovat vaikeita osoittaa tai niiden saavuttaminen vie pitkän aikaa. Kartoituksen tuloksista on nähtävissä, että investointien määrä putoaa dramaattisesti kuntakoon pudotessa alle sadan tuhannen asukkaan ja laskee sen jälkeen tasaisesti kohti nollaa kaikkein pienimmissä kunnissa.

Kartoituksesta tulee esiin myös, että suuressa osassa kunnista digitalisaatio nähdään keskeisenä keinona päästä organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin ja että yli puolella vastanneista kunnista on strategiassaan tavoitteita digitalisaation edistämiselle. Suurin osa vastanneista ei kuitenkaan ole asettanut digitalisaatiolle mittareita tai arvioinut säästöpotentiaalia.

Kartoituksesta selviää myös, että suurimman osan (lähes 70%) vastanneista mielestä digitalisaation hyötyjen todentaminen on haasteellista. Kolmena merkittävimpänä haasteena digitalisaation edistämiselle nähtiin määrärahojen puute, riippuvuus vanhoista ohjelmistoista ja strategisen ohjauksen puute. Kuntien tietohallinnon kehittymistä eniten hidastavina tekijä liittyivät vastaajien mukaan eniten resursseihin ja osaamiseen. Uusista teknologioista vastaajat näkivät eniten hyötypotentiaalia teollisen internetin ratkaisuissa (IoT), tekoälyssä ja robotiikassa, mutta vain pienellä vähemmistöllä oli niitä jo käytössä.

Kartoituksesta voi mielestäni vetää sen johtopäätöksen, että digitalisaatio nähdään kunnissa mahdollisuutena ja strategisesti tärkeänä asiana. Kuntakoko kuitenkin vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka paljon siitä voidaan hyötyä. Pienimmissä kunnissa kaikki resurssit menevät perustietotekniikan ylläpitämiseen, eikä uuden kehittämiseen ole aikaa, osaamista eikä voimavaroja.

Jos digitalisaatiokehitykseen halutaan tasapainossa oleva pelikenttä, on mietittävä, onko nykyinen tapa tehdä asioita paras mahdollinen. Nyt digiä kehitetään erillisissä valtionhallinnon ja kuntasektorin siiloissa, jotka jakautuvat vielä yksittäisten hallinnonalojen, virastojen ja kuntien siiloihin. Kokonaisnäkemys ja koordinaatio puuttuvat. Julkista hallintoa tulisi tarkastella digitalisaation näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena, jos siitä halutaan saada todellisia tuottavuushyötyjä.

Kirjoittaja
Tommi Karttaavi

Tommi Karttaavi on Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön johtaja. 

Tommi Karttaavi Twitterissä: @tommikarttaavi