Anne Jarva, 22.2.2018:

Kuntien keinot yhdyskuntien kehittämiseen turvattava maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa

Anne Jarva

Kunnat kantavat päävastuun yhdyskuntien toimivuudesta ja kuntalaisten elinympäristöstä. Kaavoitus, maapolitiikka ja rakentamisen ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka luo pohjan myös kunnan elinvoimalle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Tähän työhön kunnat tarvitsevat toimivan lainsäädännön.

Ympäristöministeriö on käynnistämässä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Kuntaliitto lähtee uudistukseen avoimin mielin. Parlamentaarinen, yli hallituskauden ulottuva valmistelu on tarpeen, sillä maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Selvityksissä ja julkisessa keskustelussa on noussut esiin kaavoitusta ja sen kestoa sekä rakentamisen ohjausta ja laatua koskevia kipukohtia. Niitä on tunnistettu myös kunnissa. Kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, miten suuret muutokset suunnittelu- ja lupajärjestelmässä todella ovat tarpeen. Maankäyttö- ja rakennuslaki on todettu lähtökohdiltaan kestäväksi ja pääpiirteiltään toimivaksi. Riittäisikö uusien asioiden ja toimintaympäristön muutosten huomioon ottaminen ja vanhentuneiden normien poistaminen sekä selvien valuvikojen ja havaittujen puutteiden korjaaminen?

On välttämätöntä, että kunnilla on jatkossakin mahdollisuus itsenäisiin valintoihin. Erilaiset kunnat tarvitsevat myös käyttöönsä eri tilanteisiin sopivia välineitä maapolitiikkaan, kaavoitukseen ja toteuttamisen ohjaukseen. Välineet ovat pitkälti olemassa jo nykylaissa, mutta niihin liittyvissä prosesseissa ja toimintatavoissa on kehittämisen varaa. Eri välineiden määrää, roolia ja keskinäisiä suhteita sopii myös tarkastella uudelleen, kunhan mahdollisuudet kokonaisuuden hallintaan ja laadukkaan elinympäristön toteuttamiseen turvataan.

Elinkeinoelämä on jo pitkään esittänyt yksityisille toimijoille oikeutta kaava-aloitteisiin ja jopa kaavan laadintaan. Kuitenkin jo nyt yksityiset toimijat tekevät aloitteita ja laativat kaavoja yhdessä kuntien kanssa. Käytössä on erilaisia menettelyjä suunnitteluvarauksista kaavoituksen käynnistyssopimuksiin ja kumppanuuskaavoitukseen. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen lakiin selkeyttäisi tilannetta ja parantaisi ennakoitavuutta rakentajan kannalta ilman, että ratkaisevalla tavalla heikennettäisiin kunnan mahdollisuutta alueensa kehittämiseen. 

Kaupunkiseutujen kasvu tarvitsee tuekseen kaupunkiseutusuunnittelua, joka lähtee kaupunkiseudun kuntien omista lähtökohdista. Mahdollinen ratkaisu voisi olla strateginen kaupunkiseutusuunnitelma, jonka seudun kunnat laativat yhdessä. Se näyttäisi suunnan kehitykselle, jota kunnat sitoutuisivat toteuttamaan omissa ratkaisuissaan. Suurten kaupunkiseutujemme MAL-yhteistyö valtion kanssa tehtävine sopimuksineen on jo antanut näyttöä vapaamuotoisen yhteistyön voimasta.

Valtion roolia kuntien maankäytön valvojana ja ohjaajana on määrätietoisesti kevennetty ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Erillisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sijaan valtion intressit voitaisiin turvata suoraan lainsäädännössä, jolloin ne vaikuttaisivat suoraan kuntien kaavoitukseen.

Kuntaliitto valmistautuu lakiuudistukseen kartoittamalla kuntien kokemuksia ja näkemyksiä eri toimialoilta. Seuraa uudistukseen keskittyviä sivujamme! 

Kirjoittaja
Anne Jarva

Anne Jarva työskentelee Kuntaliitossa maankäyttön ja kaavoituksen kehityspäällikkönä.

Anne Jarva Twitterissä: @annekjarva

Suurimmalta osin hyvä kirjoitus, hienoa että Kuntaliitossa ollaan harkitsevan konstruktiivisella linjalla: "Riittäisikö uusien asioiden ja toimintaympäristön muutosten huomioon ottaminen ja vanhentuneiden normien poistaminen sekä selvien valuvikojen ja havaittujen puutteiden korjaaminen". Tämä on pääsääntöisesti oikea tapa kehittää perusteiltaan täysin toimivaa lainsäädäntöä.

Mutta lopussa olevan iskulauseen kaltaisia yksinkertaistuksia tulisi välttää, kun perusteluitakaan ei ole esitetty: "Valtion roolia kuntien maankäytön valvojana ja ohjaajana on määrätietoisesti kevennetty ja tällä tiellä on hyvä jatkaa." Tästä olen siis kovasti eri mieltä: sillä tiellä ei ole hyvä jatkaa.

Tätä seuraavassa lauseessa puhuit myös "valtion intressien turvaamisesta", kuntalaisena en kuitenkaan osaa nähdä esimerkiksi ympäristökysymyksiä asiana, jossa valtiolla ja kunnalla voisi olla eri intressit - yhdyskuntien kestävässä kehittämisessä kaikki on samaa kokonaisuutta, ja tulkintaeroa syntyy vain siitä riippuen, kuinka suurta kokonaiskuvaa kulloinkin tarkastellaan. Mieluummin pitäisi tietysti aina katsoa riittävän isoa kokonaiskuvaa, mitä nimenomaan valtion rooli on tehdä.

Yllämainitussa "keventämisessä" on mielestäni jo nyt menty väärään suuntaan. Osa MRL:stä on jäänyt vaille tosiasiallista valvojaa, kun ELY-keskukselta on poistettu valitusoikeuksia osasta kaavoja ja poikkeuslupia. Tämä, sekä poikkeamislupien siirtyminen kokonaan kunnille aiheuttaa mm., että maankäyttö- ja rakennuslakiin varsin yleispiirteisessä muodossa kirjatut ympäristön ja kulttuuriympäristön suojelua koskevat säädökset jäävät yhä enemmän lyhytnäköisten taloudellisten intressien jalkoihin. Tässä nimenomaan valtion valvonnan ja ohjauksen puuttuminen näkyy konkreettisesti, päivittäin.

Anne, oletko ylipäänsä sitä mieltä, että kaikkia lakeja tulisi kuitenkin jonkun viranomaisen valvoa? Jos, niin kenen tehtävä sitten on valvoa niitä maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä säädöksiä, joiden valvontaa valtion toimesta on "kevennetty" (=poistettu) tai edelleen kevennetään?

Jos esim. ympäristön edun viranomaisvalvonta kaavoituksessa jää viime kädessä kunnan ympäristölautakunnan harteille (jolloin mm. "kovan valvonnan" viimeinen linkki eli hallintovalitus käytännössä jää puuttumaan), niin onko järjestely toimiva?

Jos viranomaisvalvonta jää puolitiehen, mitä se käytännössä tarkoittaa on, että silloin haaskataan asiantuntemusta, joka on koulutusjärjestelmän kautta tähän maahan vaivalla synnytetty. ELY-keskuksien valitukset kaavoista ovat menestyneet oikeudessa hyvin, joten kai tällä asiantuntemuksella on tähän asti jokin tilaus ollut. (Tämä argumentti on muuten esitetty vastaavissa keskusteluissa jo monen monta kertaa, mutta vielä en ole nähnyt siihen minkäänlaista vastausta - se kertoo hyvin paljon siitä, mistä tässä oikeastaan on kysymys)

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.