Esa Nieminen 31.1.2018

Kuntien liikuntapalveluilla tähdätään terveyteen ja hyvinvointiin

Esa Nieminen

Ennen kunnissa oli urheilukentät, liikuntasalit, kaukalot ja hiihtoladut. Tänään frisbeegolfradat, skeittirampit ja parkouralueet sekä ulkoliikuntasalit. Yhä yleisempiä ovat koulujen yhteydessä olevat lähiliikuntapaikat ministadioneineen ja pihaleikkivälineineen sekä liikuntapainotteiset iltapäiväkerhot. Tämä ilmenee Suomen Kuntaliiton järjestämästä Suomen liikkuvin kunta -kisasta, johon osallistui sata kuntaa. Kunnat tekevät paljon hyvää työtä ja esimerkkejä liikuttavista toimintatavoista löytyy runsaasti.

Liikkuva koulu löytyy joka toisesta kilpailuun osallistuneesta kunnasta. Tavoitteena on lisätä lasten liikuntaa niin oppi- kuin välituntien aikana. Esimerkiksi Salossa on koulutettu 300 oppilasta välituntiliikunnan ohjaamiseen. Yli 75-vuotiaiden kotona asuvien liikkumista puolestaan edistetään Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla lähes 50 kilpailuun osallistuneessa kunnassa. Riihimäellä ja Kurikassa on käytössä seniorikortti, Turussa yli 65-vuotiaille senioriranneke ja Kotkassa järjestetään 70-vuotiaiden terveystapaamisia. Kauniaisissa ja Karstulassa löytyy ikäihmisille henkilökohtaisia ulkoiluystäviä.

Jos ennen liikuntapuoli touhusi kunnissa yksin, niin tänään yhteistyötä tehdään terveys-, sosiaali- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Pudasjärvellä potilaat siirretään tietojärjestelmän avulla terveyspalveluista liikuntapalvelujen asiakkaiksi. Vastaava järjestelmä on käytössä ainakin Salossa ja Jyväskylässä. Helsingissä, Turussa ja Tampereella puolestaan ohjataan tyypin 2 diabetes-potilaita, työttömiä ja tietyn painoindeksin ylittäviä henkilöitä liikuntaneuvontaan. Seinäjoella päähuomio on nuorten lihavuuden vähentämisessä. Pieksämäellä omaehtoista liikuntaa lisätään ns. sote-kortilla, jolla saa rajoittamattoman käytön uimahalliin ja kuntosaliin. Vastaavia kortteja on erityisryhmien käytössä kymmenissä kunnissa. Kirjastoista saa kirjojen ohella lainata liikuntavälineitä monissa kunnissa kuten Limingalla, Järvenpäässä ja Tampereella.

Uuden tekniikan käyttö lisääntyy liikunnassa. Pudasjärvellä, jossa sivukyliltä on kuntakeskukseen matkaa jopa 70 kilometriä, tarjotaan kyläläisille perusliikuntaa livevideon välityksellä. Asiakkaiden liikkumista seurataan myös aktiivisuuskellojen ja älyvaakojen avulla. Kempeleellä otetaan käyttöön aktiivisuusrannekkeet.

Monissa kunnissa erityishuomiota kiinnitetään vähän liikkuviin, syrjäytyneisiin ja maahanmuuttajiin. Kristiinankaupungissa on maahanmuuttajille tarjolla pallopelejä ja uimaopetusta, Helsingissä päähuomio on maahanmuuttajanaisissa ja Vantaalla maahanmuuttajille on yli sata liikuntaryhmää.

Erityisryhmille on kilpailuun osallistuneissa kunnissa räätälöity monia kannustimia. Työttömille tarjotaan Vaalassa ilmainen kuntosalivuoro kahdesti viikossa, Salossa he saavat 20 eurolla puoleksi vuodeksi pääsyn uimahalliin ja kuntosalille sekä Vihdissä maksuttoman liikuntapassin työnhakua varten. Jopa asepalvelun aloittaville on kunnonkohottamiskursseja. Erilaisia liikuntakortteja on lisäksi käytössä niin vammaisille kuin yli 70-vuotiaille.

Kaupungeissa järjestetään koko perheen liikuntapäiviä, joissa eri lajit ja seurat pääsevät esittelemään toimintaansa. Pisimmälle on mennyt Kalajoki, joka järjestää vuoden jokaisena viikkona liikunnallisen teemaviikon.

Liikuntapalvelut ovat jatkossa yhä enemmän maksuttomia. Etenkin kilpailuun osallistuneissa keskisuurissa ja pienissä kunnissa niin sisä- kuin ulkoliikuntatilat ovat ilmaisia alle 18-vuotiaille sekä seurojen ja yhdistysten jäsenille. Ainakin Lapinlahdella, Asikkalassa ja Somerolla kaikki tilat ovat kaikille maksuttomia, Punkalaitumella kaikki muut tilat paitsi uimahalli. Isoista kaupungeista maksuttomuudessa pisimmällä ovat Oulu, Seinäjoki ja Rovaniemi. Uusia tiloja rakennettaessa lähtökohtana on esteettömyys.

Liikunta on nostettu usean kunnan strategian keskeiseksi teemaksi kunnan koosta tai taloustilanteesta riippumatta. Helsingissä on käytössä yli 2 000 liikuntapaikkaa, mutta Pudasjärvellä käytetään Kauniaisten jälkeen toiseksi eniten rahaa liikuntaan asukasta kohden.

Asikkalasta liikkuvin kunta

Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi Urheilugaalan 300- jäseninen raati valitsi runsaan 8 000 asukkaan Asikkalan kunnan. Finaalissa ehdokkaina olivat lisäksi Pieksämäki ja Pudasjärvi. Näiden kolmen ohella loppusuoralla olivat (aakkosjärjestyksessä) Eurajoki, Huittinen, Juuka, Järvenpää, Kempele, Liminka, Nokia, Tampere ja Sotkamo.

Valintaraadin työssä painottui liikunnan yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa, kunnan hyvä tulos liikunnan edistämistä kuvaavassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-viisarissa sekä se, että mikä tahansa kunta voi ottaa voittajan toimintatavat omaan käyttöönsä.

Kuntaliiton valintaraatiin osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta erityisasiantuntija Nella Savolainen ja kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen, Urheilugaalan pääsihteeri Riia Martinoja sekä Kuntaliitosta Esa Nieminen.

Tulevaisuuden kunnassa liikunta on entistä tärkeämmässä asemassa. Ja sen huomioi myös Kuntaliitto. Olemme mukana vuonna -19 tammikuun lopussa kaikissa 15 maakunnallisessa urheilugaalassa. Palkitsemme yhden kunnan joka maakunnasta alkusyksystä kerrottavan kriteerin pohjalta.

Kirjoittaja
Esa Nieminen

Esa Nieminen on Kuntaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Esa Nieminen Twitterissä: @NieminenEsa

Hienoja ideoita ja toteutuksia.Joitakin toimia on myös Mänttä-Vilppulassa toteutettu, esim. 65 vuotiallle ilmainen kuntosalin käyttö, Avustajille ilmainen uimahallin käyttö ja ilmaiskäyntejä myös erillisryhmille ja alennuslippuja.Kaupungin liikuntasalit alle 18 v. ilmaisia. Näistä saa nyt uusia ideoita , joita voi toteuttaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.