Timo Reina 9.1.2018

Kuntien työllisyysvastuu tukisi aktiivimallin toimivuutta

Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eduskunnan joulun alla hyväksymä työttömyysturvan aktiivimalli jakaa voimakkaasti mielipiteitä.

Yhdestä asiasta tunnutaan kuitenkin olevan varsin samaa mieltä: aktiivimalli edellyttää toimiakseen voimakkaita panostuksia työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimintaan. Myös perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että tätä kautta voidaan vähentää esityksen ongelmallisuutta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että meillä ollaan samanaikaisesti aktiivimallin kanssa ottamassa työllisyyspalveluissa ja niihin liittyvissä vastuissa hyppyä tuntemattomaan. Kysymys on ns. kasvupalvelu-uudistuksesta, jonka TEM:n virkamiehet ovat leiponeet maakuntauudistuksen kylkeen. Tiettävästi Australiassa on kokeiltu jotakin vastaavaa.

Maan hallituksen 5.4.2016 hyväksymässä maakuntauudistusta koskevassa valmistelulinjauksessa ei puhuttu kasvupalveluista yhtään mitään.

Sen sijaan siinä todettiin muun muassa, että ”Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Näin halutaan hyödyntää kuntien osaamista ja potentiaalia alueidensa kasvun ja työllisyyden edistäjinä.”

Kasvupalvelulaki marginalisoimassa kuntien työllisyysroolin

Nyt valmisteilla olevassa mallissa kunnilla ei ole käytännössä mahdollisuutta palvelujen tuotantoon - muuta kuin omistamalla markkinoilla toimivaa kasvupalveluyhtiötä -  eikä kuntien osaamista ja potentiaalia työllisyyden edistäjinä riittävästi hyödynnetä.

Nykyisestä kasvupalvelulakiluonnoksesta on mahdotonta päätellä, kenellä on aidosti vastuu työllisyyspalveluista vuoden 2020 jälkeen ja miten ne resursoidaan.

Samanaikaisesti kuntia ollaan marginalisoimassa työllisyyden edistämisestä. Tällä hetkellä kunnat panostavat näihin palveluihin noin miljardi euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan myös osuus työmarkkinatuen kustannuksista. Kuntien kannustimet työllisyyden edistämiseen ovat vahvat jo pelkästään verotulojen kautta. Maakunnilla vastaavaa kannustinta ei kaavaillussa rahoitusmallissa ole.

Pitkän väännön jälkeen hallitusohjelmaan kirjatut kuntaperusteiset alueelliset työllisyyskokeilut saatiin vuoden 2017 elokuun alussa liikkeelle. Esimerkiksi Tampereen seudulla kuntien vastuulla on nyt 22 000 ihmisen työllissyyspalvelut. Kokemukset ovat rohkaisevia. Silti nämä kokeilut halutaan lopettaa jo tähän vuoteen. Ensi vuodeksi kokeilujen piirissä olevat henkilöt, määrärahat ja työttömät palautuisivat valtion TE-hallinnon vastuulle, kunnes seuraavasta vuodesta alkaen järjestämisvastuu palveluista olisi maakunnalla. Näin siis, vaikka eduskunnan työllisyys- ja tasa-arvovaliokunta on toistuvasti edellyttänyt kokeilujen jatkamista.

Meillä on ollut vuoden 2015 alusta voimassa laki monialaisesta työllistävästä yhteispalvelusta (TYP). Sillä tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Kunnilla on ollut tästä toiminnasta vetovastuu. Kokemukset ovat hyviä.

Nyt myös TYP-toimintamallia ajetaan TEM-vetoisesti alas ja lakia ollaan kumoamassa. Kun esimerkiksi Vantaalla on saatu erittäin hyviä tuloksia kaupungin ja työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyöstä työllisyyden hoidossa, on nyt mahdotonta sanoa, mikä kunkin roolina on jatkossa ja miltä osin toiminta on yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä.

Mallia Tanskasta

Kuten julkisuudessakin on kiitettävästi tullut esille, aktiivimalli on kaukaista sukua Tanskan mallille. On kuitenkin ainakin kaksi olennaista eroa.

Tanskassa työvoimatehtävissä olevat resurssit ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Eroa ei lainkaan kurota umpeen sillä, että Suomen työvoimavirkamiehet perustaisivat yrityksiä, jotka sitten kilpailisivat markkinoilla, kuten kasvupalvelu-uudistuksessa kaavaillaan.

Toinen ero on siinä, että Tanskassa työllisyyden edistäminen on lähipalvelua, josta kunnat kantavat päävastuun.

Nyt olisikin suurta viisautta soveltaa Tanskan mallia vähän laajemminkin. Kannattaisi kaikin tavoin vahvistaa kuntien edellytyksiä toimia kokonaisvaltaisesti työllisyyttä edistävien ja elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden etulinjan koordinaattorina ja toteuttajana. Alueelliset työllisyyskokeilut ja TYP-toiminnan kehittäminen antavat tälle toimivan perustan. Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien osuutta voidaan ja on tarpeen samalla kasvattaa. Valtion sijasta maakunta on jatkossa luonteva toimenpiteiden rahoittaja ja sopimuskumppani.

Tätä kautta myös alueellista eriarvoisuutta työllisyyspalvelujen saatavuudessa voitaisiin lievittää. Kunnat toimivat lähellä palvelujen tarvitsijoita ja tuntevat paikalliset olosuhteet, työmarkkinat, koulutustarjonnan ja työnantajien tarpeet. Tämä korostuu vaikeimmin työllistyvien kohdalla.

Kirjoittaja
Timo Reina

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina