Aila Puustinen-Korhonen ja Sanna Lehtonen 10.10.2018:

Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa kuntien panostukset ovat lisääntyneet

Keskustelu lastensuojelun laitoshoidon ongelmista on herättänyt kysymyksen, panostavatko kunnat riittävästi lapsiperheiden varhaisempiin sosiaalipalveluihin. Ministeri Annika Saarikko (Suomenmaa 20.9.2018) kertoo olevansa harmissaan siitä, että hallituksen satsaukset ongelmien ennaltaehkäisyyn eivät näy kuntien käytännön työssä. Erityisesti ministeri on huolissaan ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen rahojen oikeasta kohdentumisesta. 

Miltä tilanne näyttää lukujen valossa? Onko lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ehkäisevää tukea vahvistettu tarjoamalla esimerkiksi matalan kynnyksen kotipalvelua ja perhetyötä? Miten kuntien satsaukset lastensuojeluun ovat viime vuosina muuttuneet? Mitä tilastojen valossa tiedetään ja mitä ei?

Kuntaliitto selvitti, mitä muutoksia kuntien järjestämissä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on tapahtunut kuluneella vuosikymmenellä tilastotietojen valossa. Muutosta tarkasteltiin neljästä näkökulmasta. Selvityksen havaitut muutokset 1) palveluissa, 2) henkilöstössä ja 3) kustannuksissa koottiin ao. kuvioon. Lisäksi erikseen tarkasteltiin sitä, miten lapsiperheiden sosiaalipalveluihin tarkoitetut 4) valtionosuuden lisäykset ovat kehittyneet suhteessa samaan aikaan tehtyihin valtionosuuden vähennyksiin. Lisää kuvioita ja tietoa laskentaperusteista löytyy täältä (pdf).

Kuntaliiton selvitys osoittaa, että ennaltaehkäisevää palvelua saaneiden perheiden määrä on kasvanut ja henkilöstön määrä lapsiperheiden sosiaalipalveluista vastaavissa ammattiryhmissä on lisääntynyt. Myös palvelun nettokustannukset ovat lisääntyneet, mikä kertoo, että kunnat panostavat taloudellisesti lapsiperheiden sosiaalipalveluihin aiempaa enemmän. Yhteensä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen nettokustannukset olivat noin 1 240 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Kuntien panostukset lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin

Kuntaliiton selvitys osoittaa, että henkilöstön määrä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ammattiryhmissä on lisääntynyt yli 1 200 henkilöllä vuosina 2012-2017. Kyseisten ammattiryhmien - sosiaaliohjaajien, sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja koulukuraattorien - keskimääräisten palkkatietojen perusteella voidaan laskea, että ko. henkilöstömäärän muutos lisää kuntien kustannuksia yhteensä noin +60 miljoonaa euroa vuositasolla. Tosiasiassa henkilöstön määrän lisäys on tätäkin suurempi, mutta henkilöstömäärän kehityksestä lapsiperheiden kotipalvelussa ja opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluissa ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa.

Mielenkiintoista on se, että lapsiperheiden sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista on kasvanut +0,7 prosenttiyksiköllä vuosina 2014-2017. Tämä tarkoittaa, että lapsiperheiden sosiaalipalvelujen resursseja on kunnissa vahvistettu suhteessa muihin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin huolimatta siitä, että väestön ikääntyminen luo merkittäviä paineita ikääntyvien palvelujen kustannuksiin.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat osa kunnallisia peruspalveluita, joita valtio rahoittaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudella. Kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti valtionosuus on yleiskatteinen, kunnan vapaasti käytettävissä oleva tuloerä, jonka käytöstä kunta itse päättää. Mitään osaa valtionosuudesta ei ole korvamerkitty tietylle palvelulle, mutta laskennallisesti lapsiperheiden sosiaalipalvelujen osuus voidaan erottaa valtionosuudesta.

Kuntaliiton selvityksen mukaan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyt lisäykset ovat laskennallisesti vahvistaneet lapsiperheiden sosiaalipalvelujen rahoitusta vuosina 2015-2019. Esimerkiksi vuonna 2017 lisäysten ja vähennysten nettovaikutus oli +12 miljoonaa euroa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen rahoitusta vahvistava. Tämä tarkoittaa kuntien valtionosuuden nettomääräistä 0,7-3,0 euron lisäystä asukasta kohden. Valtionosuusrahoituksen muutos on kuntien kannalta positiivinen senkin jälkeen, kun tarkastelussa on otettu huomioon samaan aikaan valtionosuuteen tehdyt vähennykset mm. kilpailukykysopimukseen liittyen. Poliittisilla päätöksillä on siis vahvistettu lapsiperheiden sosiaalipalvelujen rahoitusta valtionosuuksia lisäämällä.

valtionosuuksien lisäykset ja vähennykset

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Valtionosuuden laskennallinen lisäys riittää kattamaan lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kustannusten kasvusta kuitenkin vain osan, sillä kustannukset ovat lisääntyneet 123 miljoonalla eurolla (+11 %) vuosina 2014-2017. Kustannusten kasvun taustalla olevia syitä ei ole selvityksessä tarkemmin eroteltu.

Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, henkilöstössä, kustannuksissa ja rahoituksessa tapahtuneiden muutosten tulkinta ei ole yksiselitteistä. Luvut myös muuttuvat sen mukaan, mikä ajanjakso tarkasteluun valitaan. Toisaalta kustannusten kasvu kotipalveluissa ja perhepalveluissa voi johtua kuntien lisääntyneistä panostuksista ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Toisaalta kustannusten kasvu ei automaattisesti tarkoita palvelujen laadun tai saatavuuden parantumista.

Keskeistä olisi selvittää muutoksen vaikuttavuus eli se, mitä lisääntyneillä kustannuksilla on saatu aikaiseksi. Kustannusten kasvun taustalla onkin lukematon määrä sekä ”hyviä” että ”huonoja” syitä, ja tarkempien syiden selvittäminen edellyttää kustannuksia selittävää ekonometristä lähestymistapaa. Pidemmän aikavälin ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen uudistamiselle asetettujen kustannussäästötavoitteiden kannalta selvitystyön jatkaminen ja syventäminen on välttämätöntä. Tässäkin työssä Kuntaliitto on mielellään mukana.

 

Lähteet:

 

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut: Muutokset kuntien järjestämissä palveluissa, henkilöstössä, kustannuksissa ja palveluiden rahoituksessa. Julkaistu 10.10.2018
Kuntaliiton lausunto valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostolle 9.10.2018
Kuntaliiton lastensuojelun kuntakysely (2/2018)

KT Kuntatyönantajien työvoimatiedustelu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SotkaNET
Tilastokeskuksen Kuntataloustilasto
Valtiovarainministeriö, kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Valtion talousarviot

 

Kirjoittaja
Aila Puustinen-Korhonen

Aila Puustinen-Korhonen on sote-asioiden erityisasiantuntija Kuntaliitosta.

Sanna Lehtonen

Sanna Lehtonen on Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö.

Sanna Lehtonen Twitterissä: @lehtonenKL