Tarja Myllärinen 10.1.2019

Lausuntojen kertomaa

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi loppiaisaattona 5.1.2018 lausuntoyhteenvedon sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslain lakiluonnoksesta. Kuntaliitto perehtyi lausuntoihin heti lausuntoajan päätyttyä joulukuussa ja julkaisi tulokset niin, että kuntien vastauksia on mahdollisuus vertailla muiden vastaajien vastauksiin sekä kuntien vastauksia toisiinsa kuntakokoluokittain. 

Vertaillessamme lausuntoja huomasimme, että kunnat ja kuntayhtymät ovat monissa vastauksissaan kriittisempiä kuin muut lausunnon antajat. Kuntakentän kriittisyys ei ole ihme, sillä juuri kunnat ja kuntayhtymät ovat nykyisin vastuussa sote-palvelujen järjestämisestä ja ne tuntevat hyvin sekä uudistuksen haasteet että mahdollisuudet. Kuntakenttä suhtautuu epäilevästi etenkin maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

Kuntavastaajista 82 % on sitä mieltä, että ehdotetulla valinnanvapauslailla ei voida kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja eikä parantaa palvelujen saatavuutta. Kunnissa epäillään myös, että ne asiakkaat, joilla on laaja-alaisia palvelun tarpeita, eivät saa tarpeen mukaisesti yhteen sovitettuja palveluja. Tätä mieltä on yhteensä 85 % kuntavastaajista.

Palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteutumiseen luottaa 6 % kuntavastaajista ja kaikista vastaajista 15 %. Kuntavastaajista 90 % taas ei usko, että uudistuksella pystytään turvaamaan palvelujen integraatio.

Kaikkein kriittisimmin kuntavastaajat suhtautuvat uudistukselle asetettuun 3 miljardin euron kustannusten hillintätavoitteen saavuttamiseen: vain 2 % kuntavastaajista arvioi, että valinnanvapausuudistus ja maakunta- ja sote-uudistus antavat sille riittävät edellytykset, 94 % kuntavastaajista ei tähän usko.

Palveluviidakosta vielä sankempaan viidakkoon

Vasta ilmestynyt Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön kertoo karua kieltä sote-palvelujärjestelmästä. Julkaisun kirjoittajina ovat FT, yliopistotutkija Anneli Hujala ja FT, terveyshallintotieteen professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta. Heidän mukaansa paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevan on vaikea löytää oikeita palveluja oikeaan aikaan. ”Ihmiset eksyvät, uupuvat ja lopulta turhautuvat sekavassa palveluviidakossa. Kukaan ei tunnu tietävän, mikä taho vastaa mistäkin asiasta ja kenen puoleen pitäisi kääntyä.”

Valinnanvapauslain lausuntopyynnössä ei kysytty, kuinka asiakaslähtöisenä vastaajat ehdotettua järjestelmää pitävät. Olisi ehkä ollut syytä kysyä. Joissain avovastauksissa todettiin kuitenkin, että uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa monimutkainen ja vaikeaselkoinen niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.

Yhä useammin päässäni on alkanut soida Veikko Lavin vanha Tukilisäjenkka.  Se on veitikkamainen riimitys sosiaaliturvan monimutkaisuudesta. ”Vaikka minä vanha ja viisas oon, sekosin mä pykälien viidakkoon: perusosa, tukiosa, tukilisä, apulisä. Kuka hitto niistä oikein selvän saa”.

Toivottavasti sote-uudistuksesta ei synny samanlaisia asiakaskokemuksia.

Kirjoittaja
Tarja Myllärinen

Tarja Myllärinen on Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.