4.6.2018 Rinna Ikola-Norrbacka

Liikuttavan hyvä kunta: Euroja tärkeämpää on tahtotila

Kuntien liikuntatoimen taloudellinen merkitys ei ole vähäinen: kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja vuosittain jopa yli 700 miljoonalla eurolla. Lisäksi kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 ihmistä. Noin 70 prosenttia liikuntapaikoista on kuntien omistamia ja ylläpitämiä. Kunnilla on siis hyvin merkittävä rooli kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden mahdollistajana. Liikuntapalveluiden taloudellinen merkitys kunnan elinvoiman rakentumiselle ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiselle on silti huomattavasti suurempi kuin niihin kunnissa käytetyt eurot.

Kaikki on kiinni tahdosta. Kunnan liikuntatyössä pidän erityisen tärkeänä sitä, että liikuntapaikat ovat kunnossa. Pidän tärkeänä sitä, että liikuntapaikkojen kehittämisessä huomioidaan yhtä lailla kilpaurheiluun tähtäävät kuin terveysliikunnan harrastajat ja muuten aktiivisesti liikkuvat kuntalaiset. Tasapainon löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta mielestäni kuilua myös liioitellaan. Tärkeintä on tahtotila. Tahdon lisäksi on tärkeää löytää oikeat toimijat huolehtimaan liikuntapaikoista. Liikuntapaikkojen hoitoon ei sovellu virka-aikatyyppinen ajattelu.

Suomen liikkuvin kunta. Asikkala valittiin vuonna 2018 Suomen Urheilugaalassa Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Asikkalan Uuno -pystiVoiton myötä olemme päässeet kertomaan eri foorumeille mitä liikunta, hyvinvointi ja terveys kunnalle merkitsevät ja miten ne näkyvät kunnan arjessa. Merkillepantavaa on, että nykyään yhä useampi kunta haluaa profiloitua liikuntakunnaksi. Voisi sanoa, että muutos aiempaan ajatteluun on suuri. Liikunnalla ja urheilulla on toki aina ollut iso merkitys suomalaisen identiteetin rakentumiselle, mutta harva kunta halusi vielä kymmenen vuotta sitten profiloitua juuri liikuntaan ja hyvinvointiin. 

Asikkalassa liikunta ja hyvinvointi kulkevat punaisena lankana läpi kaikkien palvelualueiden ja tulosyksiköiden toiminnan. Olemme saaneet tästä runsaasti kiitosta niin kuntalaisilta kuin paikallisilta yrittäjiltä. Kuntabrändiä on helppo rakentaa hyvinvoivan kuntalaisen kuvalla. 

Hyvinvointityö kuuluu kaikille, myös yksilölle itselleen. Terveydenhuollon puolella tehdään tiukkoja hoitajamitoituksia ja määritetään hoitotakuita. Samanlaista tiukentamista toivoisin myös liikuntapuolelle. Kuntia koskevan liikuntalain lisäksi pitäisi säätää ihmisiä itseään velvoittavaa liikuntalakia; jokaisella olisi velvollisuus pitää yllä terveyttään ja kuntoaan. Omilla toimilla pystymme paljon vaikuttamaan kansantaloudellisesti merkittäviin elintapasairauksiin ja niiden kuluihin. Tosin tällainen sääntelyajatus on jo lähtökohtaisesti tuomittu. Käsitän, että kaikkea ei voi, eikä ole järkeäkään säädellä lailla. Lainsäädäntöä on muutenkin jo liikaa. Eikä ketään voi edes lainsäädännön voimin pakottaa liikkumaan, ellei siihen löydy omaa tahtoa.

Kehyskunnissa osataan voida hyvin. Suomen suurten kaupunkien kehyskunnissa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät teemat ovat näkyvästi esillä. Uskon sen johtuvan siitä, että kehyskunnat voivat tarjota asukkailleen kattavien peruspalveluiden ohella lisäarvoa erityisesti hyvillä ja helposti tavoitettavilla vapaa-ajan palveluilla, jotka antavat asukkailleen lisäsyyn asua juuri kehyskunnan alueella.  Väitän, että kehyskuntien alueella liikuntapalveluihin on satsattu keskimääräisesti runsaammin resursseja ja se näkyy myös monen kehyskunnan profiloitumisena liikuntamyönteisenä kuntana. Liikuntapaikat ja paikallisten seurojen ylläpitämä lajitoiminta ovat kehyskunnille merkittävä vetovoima- ja pitovoimatekijä. Arki kehyskunnissa on sujuvaa, kun liikunta- ja muut palvelut ovat helposti saavutettavissa. Kunnan näkökulmasta kaikki liikunta-aktiivisuus sataa positiivisesti kunnan laariin. Panostus hyvinvoiviin kuntalaisiin, liikuntapaikkoihin ja -hankkeisiin maksaa itsensä ennen pitkää takaisin.

Rinna Ikola-Norrbacka Kirjoittaja on Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, HTT, väitellyt johtamisen etiikasta ja hyvästä hallinnosta 2010.     Harrrastuksena liikunta ja urheilu, erityisesti hiihto, suunnistus, juoksu ja soutu. 

 

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko