Laura Hassi 30.1.2018:

Maakunnat mukaan asunnottomuuden torjuntaan

Laura Hassi

Suomessa on onnistuttu varsin hyvin asunnottomuuden vähentämisessä. Asunnottomuuden hallinta on kuitenkin maakuntauudistuksessa jäänyt huomiotta.

Maakuntauudistus heikentää olennaisella tavalla asunnottomuuden hallintaa; kaupunkien yhdistämät asuntotoimen resurssit ja sosiaalitoimen palvelut eriytyvät toisistaan sote-uudistuksessa. Purkautuvien rakenteiden tilalle ei korvaavia ole esitetty.

Urbaanin asunnottomuuden hallinnan kannalta suurimmat kaupungit ovat kriittisiä.

Sote-uudistus ei saa heikentää asunnottomuuden hallintaa

Asunnottomuuden hallinta perustuu Suomessa ensi sijassa ohjelmien, sopimusten, verkostojen, hankkeiden ja kumppanuuksien avulla toteutettuihin toimenpiteisiin, ei säädösten toimeenpanoon. Siksi lainsäädäntöön keskittyvä maakuntauudistus jättää asunnottomuuden huomiotta.

Omaksumamme toimintatapa yhdistelee asunto- ja palvelutuotantoa paikallisiin oloihin sopivaksi. Tällä tavoin monijuurinen asunnottomuus - asuntotuotannon kapeikoista pitkäaikaisasunnottomuuteen - on pysynyt hallinnassa.

Paikallisesti nollattu asunnottomuus ei poista itse ilmiötä

Asunnottomuus on suurkaupungeille ominainen riski, jota emme voi poistaa. Asunnottomien määrän voimme kuitenkin painaa minimiin. Tiedämme hyvin, että tämä edellyttää jatkuvia toimenpiteitä ja päivittäistä työtä, muuten lukumäärät lähtevät kasvuun. Tähän tarvitsemme myös rakenteita, joissa työtä voidaan tehdä.

Lisää kaupunkipolitiikkaa maakuntiin

Maakuntien tulee liittyä mukaan toimijajoukkoon, jossa urbaania asunnottomuutta hallitaan.

Maakuntien tulee käynnistää keskuskaupunkien kanssa suunnitelmat siitä, miten sote-siirron yhteydessä purkautuvat rakenteet korvataan uusilla toimintatavoilla niin, että asunnottomuuden hallintaa voidaan jatkaa myös maakunnan oloissa.

Urbaanien ongelmien selättämiseen tarvitaan kaupunkipolitiikkaa; kaupunkiseutujen lisäksi myös maakunnissa.

Kirjoittaja
Laura Hassi

Laura Hassi on asuntoasioiden asiantuntija Kuntaliitosta.