Johanna Viita ja Erja Lindberg, 26.2.2018:

Maakunta- ja sote-uudistuksen motivoitava yhteistyöhön ja panostuksiin työllisyydenhoidossa

työntekijä koneen äärellä

Jotta maakunnalliset työllisyyspalvelut tulee hoidettua kunnialla, teimme viitteenomaisen tsekkilistan valmistelussa huomioon otettavista asioista. Mainitsemamme työllisyyden hoidon tehtävät ovat maakunta- ja sote-uudistuksessa siirtymässä kunnilta ja TE-toimistoilta maakunnan tehtäväksi ja niiden toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää allianssimallia.

Suuri huolemme kohdistuu siihen, onko maakunnallisten työllisyyspalveluiden valmistelussa huomioitu kaikki tarvittavat kustannukset sekä motivoidaanko kaikkia toimijoita yhteistyöhön ja panostuksiin työllisyydenhoidossa. Vastakkainasetteluun ja resurssien huomiotta jättämiseen ei mielestämme ole varaa, koska riittävä työllisyysaste on asukkaiden hyvinvoinnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan elinehto.

Kustannusarvioissa olemme hyödyntäneet Tampereen työllisyyskokeilun sekä valtakunnallisia kuntien työllisyyden hoidon kustannusselvityksiä. Kuntien työllisyydenhoidon kustannukset ovat vuositasolla jo yhteensä noin miljardi euroa.

Henkilökohtainen palveluohjaus

Henkilökohtainen palveluohjaus tarkoittaa työnhakijan tilanteeseen perehtymistä ja hänen ohjaamistaan juuri hänen tarpeisiinsa vastaavien palveluiden pariin. Tampereen TE-toimiston palveluohjaajalla oli aikaisemmin noin 550 asiakasta. Syksyllä käynnistyneen kokeilun myötä asiakasmäärä ohjaajalla on 160, sillä kokeilun myötä TE-toimiston ja kuntien palveluohjaajien resursseja on yhdistetty. Liian suuri asiakasmäärä yhtä palveluohjaajaa kohti ei mahdollista asiakkaan henkilökohtaisen palvelua.

Tampereen kokeilussa henkilökohtaiseen palveluohjauksen kustannukset ovat 9 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia työllisyydenhoidon kokonaiskustannuksista.  Kun Tampereen kustannuksia (joissa ei ole mukana TE-toimiston ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevien työnhakijoiden palveluohjauksen kustannuksia) verrataan kuntien yhteenlaskettuihin työllisyyskustannuksiin (1 mrd euroa), kuntien palveluohjauksen kokonaiskustannukset ovat arviolta yhteensä 160 miljoonaa euroa.

TSEK 1: Onko pitkäaikaistyöttömien riittävän henkilökohtaisen palveluohjauksen kustannukset otettu huomioon maakuntien rahoituksessa ja budjetissa?

Työllistämis- ja palkkatuet

Työllistämistuet ovat kuntien suoraa määräaikaista tukea yrityksille ja yhdistyksille työllistämiskynnyksen madaltamiseksi. Kuntien palkkatuki täydentää valtion maksaman palkkatuen työllistettäessä määräaikaisesti kunnalle tai yrityksiin.

Tampereen kaupungin työllistämistuki ja palkkatuki ovat yhteensä 8,8 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia työllisyydenhoidon kokonaiskustannuksista. Tarkkoja tietoja valtakunnallisista kustannuksista ei ole olemassa. Karkeasti arvioiden saman prosenttiosuuden mukaan kustannukset lienevät yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

TSEK 2: Onko maakunnan työllistämis- ja palkkatuen kustannukset otettu huomioon maakuntien rahoituksessa ja budjetissa?

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin.

Tampereen kaupungin ostopalvelukustannukset kuntouttavasta työtoiminnasta ovat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia työllisyyden hoidon kokonaiskustannuksista. Kustannuksissa ei ole mukana kaupungin omaa toimintaa, jonka arvo keskipäivähinnalla on 0,5 miljoonaa euroa. Kustannuksissa ei myöskään ole mukana sosiaalipalvelujen ylläpitävää kuntouttavaa työtoimintaa. Tarkkoja tietoja valtakunnallisista kustannuksista ei ole olemassa. Karkeasti arvioiden saman (ostopalveluiden) prosenttiosuuden mukaan kustannukset lienevät yhteensä noin 150 miljoonaa euroa.

Ongelmallista on, että valtio korvaa tällä hetkellä kunnille kuntouttavasta työtoiminnasta vain 10,09 euroa/päivä/asiakas, kun sen todelliset kustannukset voivat olla asiakasta kohden jopa kolmin - tai nelinkertaiset. On tärkeää, että maakuntien valmistelussa huomioidaan valtion nykyisen rahoitusosuuden lisäksi kuntouttavan työtoiminnan todelliset kustannukset.

TSEK 3: Onko kuntouttavan työtoiminnan todelliset kustannukset otettu huomioon maakuntien rahoituksessa ja budjetissa?

Palveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen

Palveluiden yhteensovittamisella, koordinoinnilla, kokeiluilla ja digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja saumattomasti. Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät monialaisen yhteispalvelujen (TYP-toiminta) asiakkaat.

Tampereella on otettu käyttöön henkilökohtaisen palvelun lisäksi sähköisiä profilointityökaluja ja nimestään huolimatta hyviksi todettuja sähköisiä aktivointityökaluja. Kaupunki panostaa digipalveluiden yhteensovittamiseen ja koordinointiin 0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisyyspalveluiden kehittämis-toimintaan, kokeiluihin ja digitaalisiin työkaluihin on varattu 1,0 miljoona euroa eli kaksi prosenttia työllisyydenhoidon kokonaiskustannuksista. Valtakunnallisia kustannustietoja ei ole, mutta karkeasti arvioiden samaa prosenttiosuutta hyödyntäen summa lienee noin 20 miljoonaa euroa.

TSEK 4: Onko palveluiden yhteensovittamiseen, koordinointiin, kokeiluihin ja digitaalisiin palveluiden kustannukset huomioitu maakuntien rahoituksessa ja budjetissa?

Työmarkkinatukimaksut

Kuntien ns. sakkomaksuilla tarkoitetaan kuntien maksuosuutta työmarkkinatukimaksuista. Kunnat rahoittavat työmarkkinatukimaksuista puolet, kun työnhakija on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivää. Kun henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivää, kasvaa kunnan rahoitusvastuu 70 prosenttiin. 

Tampereella tavoitteellinen työmarkkinatuki on tänä vuonna 27,7 miljoonaa euroa eli 51 prosenttia työllisyyden hoidon kokonaiskustannuksista. Viime vuonna kuntien yhteenlasketut työmarkkinatukimaksut olivat yhteensä 432 miljoonaa euroa. Esitys on ollut, että puolet näistä kustannuksista siirtyisi maakuntien maksettavaksi.

TSEK 5: Onko työmarkkinatukimaksujen kustannukset otettu huomioon maakuntien rahoituksessa ja budjetissa? Mahdollistaako lakiesitys sen, että ne joille kustannukset lankeavat, pääsevät myös vaikuttamaan kustannusten ennaltaehkäisyyn?

Tietojärjestelmien yhteiskäyttö

Työnhakijoiden tietoja kootaan tällä hetkellä erilaisiin tietojärjestelmiin. Kuntien tietojärjestelmissä on mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tietoja ja TE-toimiston tietojärjestelmissä työllisyyteen liittyviä tietoja. Ongelmana on ollut, että tiukan tietosuojalainsäädännön vuoksi viranomaisilla ei ole pääsyä toistensa tietojärjestelmiin. Tästä johtuen myöskään asiakkaan kokonaistilanne ei ole aina ollut kummallakaan hallussa, eikä hänelle ole välttämättä voitu tarjota juuri hänen tilanteeseensa parhaiten sopivia palveluja.

Kokeilulaki on mahdollistanut sen, että Tampereen mallissa TE-toimiston työntekijöillä sekä kuntien työntekijöillä on pääsy samoihin tietojärjestelmiin.

TSEK 6: Mahdollistaako laki, että jatkossa kaikilla allianssin viranomaisilla on pääsy samoihin tietojärjestelmiin tehokkaan palveluohjauksen aikaansaamiseksi?

Yritysten rooli

Yrityksiltä toivotaan maakunta- ja sote-uudistuksessa uusia innovaatioita sekä julkista sektoria kustannustehokkaampaa toimintaa. Työllisyyspalveluissa yritykset ovat tähän asti olleet palveluiden tuottajina. Yritysten rooli työnhakijoiden palveluohjauksessa edellyttäisi pääsyä yhteisiin tietojärjestelmiin, joihin ei ilman kokeilua tähän asti ole ollut pääsyä edes viranomaisilla.

Tampereella palvelutarvearviot tehdään viranomaistyönä ja muut tarvittavat palvelut ostetaan sekä kolmannelta sektorilta että yrityksiltä.

TSEK 7: Mahdollistaako tietosuojalainsäädäntömme kaikkien palveluohjausta antavien tahojen pääsyn tietojärjestelmiin tehokkaan palveluohjauksen aikaansaamiseksi? Jos ei, kannattaisiko yritysten rooli työllisyyspalveluissa liittyä muuhun kuin palveluohjaukseen?

Kirjoittaja
Johanna Viita

Johanna Viita on Kuntaliiton maakunta-asioiden kehityspäällikkö.

Johanna Viita Twitterissä: @viita_johanna

Erja Lindberg

Erja Lindberg on työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Kuntaliitosta.