Maaseudun digiloikka

Marianne

Digitalisaatio etenee hurjaa vauhtia. Jotta kaikki pysyvät mukana kehityksessä, on huolehdittava a) toimivista yhteyksistä ja verkossa toimivista palveluista ja b) siitä, että kaikki osaavat käyttää digitaalisia välineitä ja palveluja.

Wikipedian mukaan ”Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta ja sen myötä yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian vaikutuskanavat ovat laajentuneet. Digitalisaatio on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa”

Toimivien yhteyksien eteen on tehty paljon, mutta työ on hidasta. Nopeiden, katkeamattomien internetyhteyksien käyttömahdollisuudet eroavat suuresti riippuen siitä, missä asuu, liikkuu ja työskentelee. Noin 54 prosenttia koko maan kotitalouksista on nopeiden yhteyksien saavutettavissa. Tilanne vaihtelee alueellisesti suuresti. Nopeaa laajakaistayhteyttä on esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella rakennettu jo yli 3 000 km vuosina 2014-2020.

Jotta kaikilla kotitalouksilla, yrityksillä ja muilla yhteiskunnallisilla toimijoilla olisi sijainnista riippumatta mahdollisuus hyödyntää nopeita yhteyksiä, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, julkista rahoitusta sekä uusia ja innovatiivisia rahoitusmuotoja ja paljon työtä. LVM, Viestintävirasto, MMM ja Maaseutuvirasto ovat yhteistyössä koonneet Laajakaistainfo-sivuston, josta löytyy niin tilastotietoa laajakaistan saatavuudesta kuin tietoa yhteyksien rakentamiseen saatavilla olevasta rahoituksesta. Sivustolle on myös koottu kokemuksia ja kertomuksia laajakaistayhteyksien rakentamisesta eri puolilta maata.

Maaseutuohjelmasta rahoitetut laajakaistahankkeet eli niin sanotut kyläverkkohankkeet ovat paikallisia valokuituverkkohankkeita ja pääsääntöisesti tilaajayhteysverkkoja, jotka rakennetaan suoraan maaseudun kyläläisten käyttöön. Kyläverkkohankkeet ovat olleet kustannustehokkaita ja tuloksekkaita. Useimmiten koko kylä osallistuu verkon rakentamiseen: Viljelijät osallistuvat kaivantojen rakentamiseen ja kaikki tekevät mitä osaavat. Yhteyksien rakentamiseksi tarvitaan yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Yhteisrakentaminen ja olemassa olevien verkkojen jakaminen voivat tuoda säästöjä kaikille osapuolille.

Maaseutuohjelman kyläverkkohankkeisiin aloite tulee yleensä kylän asukkailta eli hankkeet toteutetaan bottom up -periaatteella. Nopeiden yhteyksien kiinnostus selvitetään usein jalkatyöllä. Tähän tarvitaan aktiivinen kylätoimija tai muu aktiivi. Itsestään ei tieto eikä tahtotila selviä. Tukea haetaan vasta siinä vaiheessa, kun tarvittava määrä liittymän hankkijoita on sitoutunut mukaan. Tuen hakijana ja hankkeen toteuttajana on yleisesti joko kyläyhdistys tai osuuskunta, joka on perustettu tarkoitusta varten. Toki paikallinen operaattori voi olla myös toteuttajana. Palvelun tarjoaja haetaan avoimen kilpailutuksen kautta. Julkista tukea saavat verkot ovat avoimia verkkoja.

Älykkäät kylät

Maaseudulta palvelut ovat kadonneet suurelta osin. Välttämättömien palvelujen järjestämiseksi pyritään löytämään uusia, toimivia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on digitaalisten palvelujen kehittäminen. Ruotsissa on tehty jo mittauksia jo siitä, miten paljon säästöjä syntyy, kun digitalisaatio viedään maaliin suunnitelmallisesti ja kaikki osapuolet huomioiden (RISE Acreo).

Digitalisaatioon liittyvää tietoa ja osaamista on edistetty monella tavalla, mutta kuten laajakaistayhteydet, myös digitalisaatio vaatii edelleen suuria panostuksia, ettei iso osa väestöstä jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Maaseudun kehittämisohjelmasta on rahoitettu runsaasti hankkeita, joissa lisätään joko yritysten tai asukkaiden digiosaamista. Yksi hyvin toimiva esimerkki on Meän digiloikka –hanke Lapista, jossa edistetään ikäihmisten digiosaamista ja selviämistä virtuaalimaailman syövereissä.

Älykkäät kylät on teema, jonka tavoitteena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja tulevaisuuden voimavaroja. EU:n Smart villages on uusi aloite verrattuna Smart Cities -aloitteeseen, mutta sekin on herättänyt paljon kiinnostusta ja aktiivisuutta eri puolilla.

Suomessa olemme lanseeranneet Suomen älykkäin kylä -kilpailun, jolla on tarkoitus edistää ja aktivoida maaseudun kyliä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.  Älykkyys tarkoittaa esimerkiksi kykyä oppia uutta ja soveltaa oppimaansa ongelmien ratkaisuun. Sen määrittämisessä ratkaisevaa on kylän kyky lisätä älyään, eli uusia toimivia ratkaisuja, tai parantaa jo olemassa olevia ratkaisuja. Kehittämispolulle lähteville kylille on kisassa tukena laaja asiantuntijajoukko eri organisaatioista. Muut kylät voivat poimia hyviä vinkkejä talteen kisaa seuraamalla.

Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi - esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen - kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.  

Toimiva yhteistyö ja ”ison kuvan” rakentaminen yhdessä ovat tulevaisuuden kuntien ja kylien elinvoimaisuuden edellytys.

Kirjoittaja on Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho.

Lisätietoa

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.