Jarkko Lahtinen 20.11.2018

Maksuton varhaiskasvatus – ei ollenkaan yksinkertainen yhtälö

lahtinen

Kuntaliitto teki kyselyn niille 19 kunnalle, jotka nyt osallistuvat käynnissä olevaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Kyselyn perusteella vaikuttaa tässä vaiheessa siltä, että varhaiskasvatukseen osallistuminen ei välttämättä ole kiinni perityistä maksuista. Toki perheille, joille tulojen perusteella kertyy maksuja, maksujen huojentuminen tai jopa kokonaan poistuminen on iloinen asia.

Myös Oulussa on tehty kysely varhaiskasvatukseen liittyen. Kyselyssä kysyttiin muun muassa sitä, mitä mieltä vanhemmat ovat varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta. Vanhemmista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että kohtuullinen maksu laadukkaasta varhaiskasvatuksesta on hyväksyttävää.

Maksuttomuus sinällään ei välttämättä lisää osallistumista varhaiskasvatukseen, vaikka sillä muita myönteisiä vaikutuksia onkin. Niille perheille, joille tulojen mukaan maksua kertyy, jää nyt enemmän rahaa arkisiin menoihin. Työllisyysvaikutusten osalta on mielestäni hankala arvioida paljonko juuri maksuton varhaiskasvatus lisää työllisyyttä. Työpaikkoja toimenpide ei automaattisesti lisää, paitsi varhaiskasvatukseen.

Heti uusi kokeilu

Mielenkiinoista on, että hallitus on päättänyt jo uuden kokeilun aloittamisesta, vaikka entinen on tuskin päässyt alkuun. Juhlavasti luvataan, että tällä kertaa nykyisen kokeilun 20 prosentin avustuksen sijaan tullaan kuntia avittamaan siten, että maksutuottojen menetyksestä korvataan 40 prosenttia. Siis nykyisen kokeilun osalta kunta kattaa maksutuottomenetyksistä 80 prosenttia ja uudessa ensi vuonna alkavassa kokeilussa 60 prosenttia.

On syytä muistuttaa, että kokeilu lisää myös todennäköisesti jonkin verran 5-vuotiaita varhaiskasvatukseen, riippuen kunnasta. Vuonna 2017 5-vuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen 85,8 %. Osallistumien eri kunnissa vaihtelee kuitenkin suuresti. Kuntien rahoitettavaksi kokonaan jää palvelun järjestämiskustannusten nousu lisääntyneen lapsimäärän vuoksi. Samoin kunnan harteille jää mahdollisen yksityisen varhaiskasvatuksen asiakkaan omavastuuosuuden kompensointi, mikäli kunta haluaa mahdollistaa maksuttoman osuuden myös yksityisessä palvelussa.

Toivottavasti emme halua lisätä osallistumista vain sen vuoksi, että tilastomme näyttää heikolta verrattuna muiden maiden lasten osallistumiseen. Välillä nimittäin tuntuu siltä. Julkisissa keskusteluissa ei puhuta siitä, millaista lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tavoittelemme. Sen sijaan monet puhuvat joustavasta palvelusta, perheiden valinnanmahdollisuuksista ja niin edelleen. Osallistumisastetta nostaa yhtä lailla lapsi joka on varhaiskasvatuksessa esimerkiksi kahtena päivänä viikossa kuin lapsi joka on paikalla joka päivä.

Palvelun järjestämisen ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden kannalta tilanne onkin sitten haastavampi. Lapsen näkökulmasta 20 tuntia varhaiskasvatusta ehkä olisikin aivan riittävä, jos se vielä toteutuisi tasaisesti neljä tuntia päivässä. Toki edelleen palvelua tarvitaan laajemminkin, mutta silloin ei liene enää kyse lapsen tarpeesta.

Varhaiskasvatuksen pitäisi lähteä lapsen tarpeista

Kuntaliitto on laskenut viime keväänä kustannuksia, jos 5-vuotiaat osallistuisivatkin velvoittavaan esiopetukseen. Tällöin lisääntyvästä lapsimäärästä syntyy 83 miljoonan euron kulu lisääntyneinä henkilöstökustannuksina. Mahdollisia tilatarpeita laskelmassa ei vielä ole mukana. Maksutuottojen menetyksiä on katettavana 34 miljoonaa euroa. Lisäksi lapsen oikeus perusopetuslain mukaisesti kuljetukseen lisäisi kustannuksia vielä 16 miljoonaa lisää. Laskelmat on tehty tulevaisuuden ikäryhmät huomioiden ja toki ikäryhmien pienentyessä kustannusrakennekin muuttuisi. Lisäksi kotihoidontuen sisaruskorotus säilyisi lapsilla, jotka osallistuisivat ainoastaan esiopetukseen. Sekin on kunnan rahoittamaa. Maksuttoman varhaiskasvatuksen osalta siihen ei nykyisen lainsäädännön mukaan ole oikeutta.

Maksuttomuus ei siis ole aivan yksikertainen palapeli. Nyt olisikin syytä vakavasti pohtia niitä keinoja, joilla juuri ne lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen, jotka siitä eniten hyötyvät. Mielellään jo ennen viiden vuoden ikää. Samalla varhaiskasvatusta ja osallistumista tulisi pohtia nimenomaan lapsen näkökulmasta. Kuinka laaja varhaiskasvatus on lapselle keskimäärin riittävä? Lisäksi tulee taata oikeus laajempaan palveluun, mikäli siihen on tarvetta.

Mutta näinhän jo nyt onkin, sillä kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa, laajemminkin mikäli siihen on tarve perheestä tai lapsesta johtuvista syistä. Keskusteluissa tämä vaikuttaa unohtuneen. Varhaiskasvatukseen osallistumisen, työhön innostamisen osalta on myös pakko miettiä, mikä malli kotihoidontuen ja muiden perhevapaamallien osalta tulevaisuudessa on järkevää. Syntyvyyskin olisi saatava jälleen ylöspäin. Onko varhaiskasvatuksen palveluohjaus kunnossa? Voisiko neuvolassa jo varhaisessa vaiheessa keskustella vanhempien kanssa varhaiskasvatuksesta, jopa suositella sitä vanhemmille, jos on nähtävissä, että vanhemmuudessa ei kaikki ole kunnossa. Samalla tulisi rakentaa tukirakenne perheen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Pelkkä varhaiskasvatukseen osallistuminen kun ei korjaa vanhempia, jos he ovat rikki.

Kirjoittaja
Jarkko Lahtinen

Jarkko Lahtinen on varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Jarkko Lahtinen Twitterissä @JLtwiitti