Ville Nieminen kuntamatkalla 21.9.2018:

Matkustimme 14 kunnan hyvinvointirakenteisiin - yllätyksiä, suosituksia ja rohkeaa erilaisuutta

Kuntien johtamisrakenteet ovat vahvasti eriytymässä (Majoinen & Antila 2018). Samanlaista kehitystä on havaittavissa myös kuntien hyvinvointijohtamisessa. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä verkostoprojekti kartoitti yhdessä verkoston kuntien kanssa erilaisia hyvinvointijohtamisen rakenteita keväällä 2018. Erilaisia rakenteita koostettiin yhteensä 14 kunnasta ja tämän lisäksi löytyi myös kuntia, joissa ei ole erikseen kirjattu hyvinvointirakenteita, tai hyvinvointityö oli otettu mukaan kiinteäksi osaksi päivittäisjohtamista.

Perinteisin malli hyvinvointijohtamisen rakenteista on johtoryhmän ja hyvinvointityöryhmän muodostama. Tässä kunnan (hyvinvointi-/-) johtoryhmä sellaisenaan tai laajennetussa muodossa edustaa ylintä tasoa. Hyvinvointityöryhmässä valmistellaan johtoryhmässä käsiteltävät asiat. Työryhmään voi kuulua osa johtoryhmästä ja muita esimiehiä sekä suunnittelijoita. Esittelijänä toimii hyvinvointikoordinaattori tai vastaavien suunnittelijoiden muodostama tiimi. Hyvinvointityöryhmän perustarkoituksena on toimia kokoavana ja poikkisektoraalisena valmisteluelimenä, jolle johtoryhmä antaa mandaatin toimia.

Perinteiseen, tai toisinsanottuna yksinkertaiseen malliin verrattuna kunnissa löytyy erittäin monipuolinen kirjo hyvinvointijohtamisen rakenteita. Verkoston selvityksestä on havaittavissa perinteisen mallin lisäksi kaksi muuta hyvinvointijohtamisen mallia. Yleisin näistä on malli, jossa hyvinvointityöryhmän alla on erikseen nimettyjä alatyöryhmiä. Nämä alatyöryhmät voivat olla valittu jonkin tietyn teeman tai ikäryhmän perusteella. Alatyöryhmissä, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten alatyöryhmässä, valmisteltavat asiat nostetaan käsittelyyn myös hyvinvointityöryhmässä. Vaikka organisaation kokoa ei voida pitää hyvinvointijohtamisen rakenteita määrittävänä tekijänä, ovat alatyöryhmät tyypillisiä suuremmille kaupungeille ja niiden hyvinvointijohtamiselle.

Kolmantena, harvinaisempana rakennemallina on jaottelu, jossa hyvinvointiohjausryhmän (laajennettu johtoryhmä) alla toimii kaksi hyvinvointiorientoitunutta työryhmää, monialainen hyvinvointityöryhmä sekä lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointikoordinaattori sekä lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori edustavat näitä ryhmiä, jotka toimivat myös heidän kauttaan yhteistyössä.

Kuntien hyvinvointijohtamisen rakenteet ovat kehittyneet kuntien tarpeista käsin ja sitä voi pitää vain hyvänä asiana. Kunnissa on kehitytty hyödyntämään rakenteita siten, että ne tukevat niiden omia painopisteitä ja päätavoitteita. Rakenteet ovat myös omiaan tukemaan poikkisektoraalista yhteistyötä ja mahdollistamaan siilo-organisaatiosta irtautumisen. Autuaaksi ne eivät kuitenkaan tee. Verkostoprojektin kunnissa on tunnistettu myös monia haasteita, joihin törmätään rakennemallista riippumatta.

Sitoutuminen ja harvat kokoukset ovat ehkä yleisin haaste rakenteiden ja siten myös hyvinvointijohtamisen toteutumisessa. Eri toimialojen on koettu helposti jättäytyvän pois työryhmien toiminnasta. Samalla myös työryhmien tapaamisia jää helposti pitämättä. Eri tasojen hyvinvointiryhmien työn nivominen konkreettisesti kunnan johtamisen vuosikelloon ja jokaiselle kokoukselle tavoitteen asettaminen tähän nähden voisi auttaa konkretisoimaan työn tarkoitusta. Esimerkiksi Kuopiossa hyväksi malliksi on todettu kiertävä puheenjohtajuus, jossa eri toimialat nimetään vuorotellen hyvinvointiryhmän puheenjohtajaksi. Tämä tukee kyseisten toimialojen sitoutumista hyvinvointityöhön ja antaa selvän signaalin, ettei hyvinvointi ole vain tietyn toimialan asia.

Toisena haasteena on havaittavissa hyvinvointiasioiden niin toiminnan kuin strategiselle tasolle jääminen. Hyvinvointiryhmät eivät pysty jalkauttamaan työtään tai eivät pääse vaikuttamaan johdon tasolle omassa työssään. Ongelma on vastaava kuin poikkisektoraalisessa toiminnassa - oikeat henkilöt puuttuvat. Organisaatioissa ei riittävästi mahdollisteta eritasoilla ja eri toimialoilla työskentelevien henkilöiden kohtaamista. Tästä on juuri kyse strategian ja laaja-alaisen työn jalkauttamisessa. Monitasoinen ja limittyvä hyvinvointijohtamisen rakenne voi auttaa tässä. Myös järjestöjen sekä luottamushenkilöiden edustuksen ottaminen osaksi hyvinvointityöryhmän toimintaa, tuo jo itsessään perspektiiviä toimintaan.

Hyvinvointikoordinaattorin tai vastaavan henkilön rooli korostuu hyvinvointijohtamisen rakenteissa. Siiloutumiseen taipuvassa organisaatiossa voisi olla hyötyä, että hyvinvointikoordinaattori toimisi hallinnosta käsin tai täysin itsenäisenä toimijana, jolloin hyvinvointi tehtävänä ei kuuluisi yksinään tietylle toimialalle vaan olisi kaikkien yhteinen asia. Tämä vaatii koordinaattorilta myös jalkautumista erilaisiin ryhmiin ja kykyä nostaa eritoimijoille tärkeitä asioita hyvinvointiryhmän käsittelyyn. Hyvinvointikoordinaattorin rooli on kuin superpallo. Hän singahtelee ympäriinsä organisaatiota ja on aina siellä, missä tarvitaan.

Hallintoasiantuntija ja julkisen toiminnan kehittäjä usein innostuu suunnattomasti, kun havaitaan tarvetta organisaatiorakenteiden päivittämiselle ja siten uudelle ”laatikkoleikille”. Rakenteiden kehittäminen on kyllä tärkeää, mutta kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta se on vain välikappale. Mikäli toimintakulttuuri ei mahdollista laajan hyvinvoinnin sisäistämistä eikä johtamisella kyetä tätä asiaa edistämään, on hyvinvointijohtamisen rakenne vain muutaman henkilön tyhjäkäyntiä. Parhaimmillaan kunnan toimintakulttuurin hyvin istuva rakenne voi toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteistyötä, jolla ei tueta vain kuntalaisten hyvinvointia vaan myös työntekijöiden.

Kirjoittaja
Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Ville Nieminen

Ville Nieminen on projektipäällikkö Kuntaliitosta.

Ville Nieminen Twitterissä: @ViVaNieminen

Hyvä kirjoitus "Parhaimmillaan kunnan toimintakulttuurin hyvin istuva rakenne voi toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteistyötä, jolla ei tueta vain kuntalaisten hyvinvointia vaan myös työntekijöiden." Olen niin samaa mieltä. Kun toimijoille annetaan aidosti vaikuttamisen keinot, tuetaan osaamisen käyttöä ja varmistetaan riittävän ajan käyttö esimerkiksi hyvinvoinnin palveluohjauksessa, asiakastarpeiden tunnistamisessa ja siitä johdetutussa asiakassuunnitelmassa, niin ollaan jo pitkällä matkalla kulttuurimuutoksen aikaansaamisessa. Osallisuuden edistäminen lähtee aina ihmisistä ja parhaimmillaan sitä tukevista rakenteista, jossa myös johtamisen ajattelutapa on uudistunut.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.