Anni Antila 24.1.2018:

Millaiseksi muotoutuu kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä?

Anni Antila

Kunnilla on käynnistynyt valtuustokausi, jonka lopussa kuntien tehtäväkenttä uhkaa muuttua maakunta- ja sote-uudistuksen myötä merkittävästi. Useimmat kunnat ovat käynnistäneet tai jatkaneet tulevaisuuden kunnan rakentamista uudistamalla hallintosääntöä sekä asemoineet tulevaisuuttaan strategiatyön avulla 2020-luvulle. Samanaikaisesti on vallinnut epätietoisuutta siitä, millaiseksi kunnan toiminta muuttuu uudistuksen jälkeen. Yksi tähän liittyvä kysymys on, mitä kuntien hyvinvoinnin edistämistyö tulee jatkossa olemaan ja miten uudistus vaikuttaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiin eri alueilla.

Hyvinvoinnin edistämistä kunnissa selvitetään osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa toteutettavaa Hyvinvoinnin edistäminen ja johtaminen kunnissa (HEKU) osaprojektia. Joulukuussa 2017 valmistui dosentti Kaija Majoisen ja allekirjoittaneen yhteistyönä osaprojektin ensimmäinen osaraportti Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa - Sisältö, mahdollisuudet ja haasteet, jossa on osaltaan hyödynnetty myös syksyllä 2017 toteutetun REA-puntarikyselyn tuloksia.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille kohdistetun REA-puntarikyselyn mukaan valtaosa kuntapäättäjistä pitävät hyvinvointiroolia tärkeänä omassa kunnassa.  REA-puntarissa kysyttiin päättäjiltä myös mitä haasteita ja mahdollisuuksia kunnissa nähdään hyvinvoinnin edistämisessä. Useimmiten haasteena mainittiin maakunta- ja sote-uudistus. Sen sijaan mahdollisuudet liittyivät pääasiassa kuntaorganisaation ja -yhteisön voimavarojen hyödyntämiseen ja yhteistyön rakentamiseen. Uudistuksessa nähdyt riskit kytkeytyivät ennen muuta rahoituksen ja palveluiden heikentymiseen. Kuntien budjettien puolittuminen uudistuksen myötä on nostattanut esille huolestuneen kysymyksen siitä, jääkö kunnille taloudellista liikkumavaraa panostaa hyvinvoinnin edistämiseen vai jääkö se muiden tehtävien jalkoihin?

Mitkä sitten ovat hyvinvoinnin mahdollisuudet? Suurimpana mahdollisuuksien ryppäänä nousivat esille erilaiset sisäisen ja ulkoisen yhteistyön muodot. Yhdeksi tärkeimmäksi nimettiin yhteistyö kunnan ja maakunnan yhdyspinnoilla. Se tarjoaisi kunnissa mahdollisuuksia resurssien vapauttamiseen ennalta ehkäisevään toimintaan. Tähän tulisi kiinnittää huomiota jo maakuntien suunnitteluvaiheessa.

Mikä jää kuntien tehtäväksi?

REA-puntarikyselyssä kysyttiin sitä, mihin asioihin omassa kunnassa tulisi keskittyä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi tällä valtuustokaudella. Kuntalaisten osallisuuden ja paikallisen yhteisöllisyyden vahvistaminen nähtiin selkeästi keskeisimpänä keinona edistää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuus nähtiin myös syrjäytymisen vastavoimana. Toinen ytimeen noussut teema oli elinvoiman edistämiseen liittyvät asiat kuten työllisyyden kohentaminen.

Mitä hyvinvoinnin edistäminen sitten lopulta voisi olla sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen? Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistehtävä ei ole kunnille uusi. Nykyisessä uudistuksen välitilassa hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnissa näyttäytyy vielä varsin epämääräisenä. Uudistus on antanut kuitenkin kunnille impulssin ryhtyä konkretisoimaan omaa käsitystään siitä, mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kunnan toiminnassa pitkän aikavälin strategisina tavoitteina ja toisaalta konkreettisina tekoina. Tämä edellyttää yhteistä keskustelua ja yhteistä näkemystä, joka kumpuaa yhteisön paikallisesta hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämisen tarpeista.

Hyvinvointia ei pidä käsittää suppeasti ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta, vaan se on koko kuntaorganisaation toimijoiden ja laajemminkin kuntakonsernin tärkeä perustehtävä. Poikkihallinnollisuuden lisäksi hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuutena on monitoimijuuden entistä voimakkaampi hyödyntäminen. Kunnilla on erittäin tärkeä rooli verkostojen punojana ja alustana sekä paikallisille että julkishallinnon toimijoille.
 

Anni Antila
Johtava konsultti, FCG

Kuntapäättäjien arviot hyvinvointiroolin tärkeydestä

 

Kirjoittaja
kuvituskuva reaaliaikainen arviointi

Uudistusten reaaliaikainen arviointi -kirjoitussarjassa tutkimusprojektin tutkijat ja asiantuntijat kirjoittavat maakunta- ja sote-uudistuksen arvioinnin ajankohtaisista kysymyksistä ja ilmiöistä.

Uudistusten reaaliaikainen arviointi (REA) on osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa toteutettava tutkimuskokonaisuus.

Juuri näin, että hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia. Maakuntauudistuksen vuoksi teknisen sektorin suhteellinen painoarvo nousee ja sektorin tuottamat infrastruktuurin (lähi!)palvelut jäävät kuntiin. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys terveyden edistämisessä. Kunta voi yhtä hyvin kuin sen asukkaat: hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. Kuntatekniikka vahvasti mukaan (esim. Kehto-foorumin kautta) tähän työhön!

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.