Liisa Hupli-Oinonen 31.10.2018

Ministeriö hoi, vientiteollisuutta on myös susirajalla

Liisa Hupli-Oinonen

Olisihan tässä ollut ruikuttamisen paikka jo monesti. Ensin iski erä taantumia ja sen päälle Venäjän taloustilanne moukaroi matkailua.

Reilun 27 000 asukkaan Imatra ei lannistunut. Kansallisihmeeksi julistautunut kaupunki voi kehuskella sillä, että viimeiset kymmenen vuotta Imatralla on tahkottu ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja investoitu rohkeasti.

Kaupunkiin on rakentunut kansainvälisesti merkittävä Ukonniemen urheilu- ja kylpyläalue, jossa on harjoittelu- ja kilpailupaikat hiihdolle, ampumahiihdolle, pesäpallolle, jääkiekolle, tennikselle, jalkapallolle ja monelle muulle lajille. Parhaillaan siellä hiihdellään ensilumen ladulla.

Satsaus on maksanut kaupungille noin 30 miljoonaa euroa. Päälle tulee vielä ulkopuolinen rahoitus. Panostus on kannattanut, sillä alue palvelee liikunta- ja kylpylämatkailijoita sekä kotimaisia ja ulkomaalaisia harjoitteluleirejä. Näinä päivinä sinne tulevat muun maussa Tsekin ja Valko-Venäjän maajoukkueet. Jäähallin puolella KHL:n ammattilaiset ovat jo tuttu näky.

Kotimaisia huippu-urheilijoita nähdään taas helmikuussa, kun Ukonniemessä sivakoidaan SM-hiihdot.

Imatra Ensilumen latu

Ukonniemen urheilukeskittymä Imatralla

Suomen suurin puukoulu

Ongelmiin tartutaan varsin napakasti. Imatraa on vaivannut sama piina kuin monia muita kuntia: koulujen tilat eivät vastaa tarpeita sen enempää ilmanlaadultaan kuin rakenteeltaan. Imatralla on päätetty keskittää yhdeksän koulun opetus kolmeen koulukeskukseen. Niihin investoidaan parhaillaan isosti, yhteensä lähes 80 miljoonalla eurolla.

Kaupunki muun muassa rakennuttaa YIT Talo Oy:llä Mansikkalan koulukeskukselle kokonaan uudet tilat. Tästä tekee valtakunnallisen ihmeen se, että kyseessä on maan suurin puukoulu. Sen hyötyala on noin 11 000 neliötä ja koulukeskusta käyttää jatkossa noin 1 350 lasta ja nuorta.

Tiloihin tulee neuvola, päivähoito, peruskoulu, lukio ja työväenopiston toimintoja. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon seurojen tarpeet esimerkiksi liikunnan osalta.

Koulu rakennetaan elinkaarimallilla. YIT vastaa 20 vuoden ajan kiinteistön huollosta ja ylläpidosta.

Imatra koulut ja junarata

Suomen suurimman puukoulun aula (suunnittelukuva) ja kaupungille tärkeä rajan rautatie

Vientiteollisuudella kasvuhaluja, mutta raja tökkii

Nyt katse on käännetty elinvoimaisuuden kasvattamiseen. Meidän seutukaupunkimme on merkittävä kivijalka suomalaisessa vientiteollisuudessa. Imatralla toimii yksi Stora Enson kruununjalokivistä, Kaukopää. Lisäksi kaupungin elinvoimaa on kasvattamassa japanilaisomistuksessa oleva kierrätysterästehdas Ovako.

Jotta teollisuus voisi kasvaa ja tuottaa hyvinvointia niin seudullisesti kuin koko maalle, olisi aika myös valtion taholta ymmärtää, että liikenneyhteyksien pitää olla kunnossa. Toki Kuutostie on jo leventynyt Imatralta Luumäelle ja pian saadaan kaksoisraide. Mutta nyt olisi korkea aika avata myös kansainvälinen raideliikenne Imatran kautta Venäjälle. Rata on olemassa, mutta rautatiellä ei ole kansainvälistä statusta. Puuta kyllä voidaan tuoda Venäjältä tehtaalle, mutta takaisin päin vaunujen on säädösten mukaan kolisteltava tyhjänä. Ihan tyhmän touhua.

Rajan kansainvälistäminen nopeuttaisi tuotteiden vientiä useilla päivillä nykyiseen verrattuna.

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov totesi äskettäin, että nyt suomalaisten pitäisi olla aktiivisia tuomaan asiaa esille, jotta tällaisesta järjettömyydestä päästäisiin eroon Imatran rajalla. Ministeriötasolla hanketta ei ole kuitenkaan yhteistyöneuvotteluissa nostettu esille.

Tässä olisi nyt yksi seutukaupungista kumpuava elinkeinohanke, jonka toteuttamiseen tarvitaan valtion lobbausapua. Hyöty tulisi susirajalta koko Suomelle.
 

Liisa Hupli-Oinonen
Imatran kaupungin viestintäjohtaja

liisa.hupli-oinonen@imatra.fi
Twitter: @HupliOinonen

 

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.