Sanna Tuurnas ja Hanna Kirjavainen Cosie-blogissa

Miten suomalaista julkishallintoa yhteiskehitetään? – Kokemuksia hallinnon eri tasoilta ja aloilta

Yksi ensimmäisistä tehtävistämme CoSIE-hankkeessa oli kerätä ”valistuneita päätelmiä” yhteiskehittämisen määrästä ja luonteesta eurooppalaisessa julkishallinnossa. Jokainen CoSIE-partneri osallistui omalla panoksellaan työpakettia vetävän kreikkalaisen Panteionin yliopiston ponnistukseen keräämällä tiiviin katsauksen oman maansa paikallisista yhteiskehittämisprojekteista. Suomessa hyödynsimme materiaalin keräämisessä ja koostamisessa yhteiskehittämisen erityisasiantuntija Sanna Tuurnaan asiantuntemusta.

Teimme nopeita hakuja jo olemassa olevista yhteiskehittämisen case-esimerkeistä eri politiikan aloilta. Selvitystyötä tehdessämme havaitsimme, että itse asiassa Suomessa on julkisella sektorilla käynnissä jo lukuisia yhteiskehittämistoimia sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. Meillä ei todellakaan ollut puutetta erilaisista kokeiluista ja kehittämisprojekteista, joiden tavoitteena on parantaa olemassa olevia palveluprosesseja, ja joissa eri toimijoita saatetaan yhteen luomaan palveluinnovaatioita, jotta tarjottavat palvelut vastaisivat paremmin käyttäjiensä tarpeisiin. Itse asiassa tulimme selvitystyötä tehdessämme siihen tulokseen, että suomalaiset julkisen alan toimijat ovat jo varsin kokeneita ja hyviä yhteiskehittäjiä!

Aineistoja koostaessamme meille avautui, mitä avoimuus julkisten palvelujen peruskivenä Suomessa käytännössä tarkoittaa. Verkossa oli runsaasti tarjontaa erilaisissa hankkeissa tuotetuista materiaaleista; selkeitä raportteja, havainnollistavia verkkosivuja ja esityksiä. Meitä ilahdutti hankeraporttien rehellisyys. Raportit eivät käsitelleet vain hankkeiden menestystarinoita, vaan niissä nostettiin esiin myös yhteiskehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa kohdattuja ongelmia, esteitä ja haasteita.

 

6 esimerkkiä yhteiskehittämisestä

Tarkastelemiemme kuuden esimerkkitapauksen perusteella voimme todeta, että yhteiskehittäminen ja ”design thinking” eli muotoiluajattelu, soveltuvat mainosti hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin. Keskeistä yhteiskehittämisessä on saattaa kekseliäällä tavalla yhteen erilaisia toimijoita ja yllättäviäkin sidosryhmäyhdistelmiä.

Ensimmäinen case-esimerkki havainnollistaa yhteiskehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Tarkasteltavaksi valitsemamme Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hankkeen tavoitteena on kehittää parempia palveluja niitä paljon kuluttaville kohderyhmille, joihin lukeutuvat mm. päihdehuollon asiakkaat ja mielenterveyspotilaat. Palvelupolkujen luominen on ollut yksi keskeinen yhteiskehittämisen menetelmä hankkeessa. Sen aikana on onnistuttu kokoamaan yhteen eri alojen asiantuntijoita ja ammattilaisia, ja näin vahvistamaan palveluiden käyttäjille tarjottavaa tukea.

 

Toinen valituista case-esimerkeistä, Luvat ja valvonta -kärkihanke, on osa nykyisen hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankekokonaisuutta. Hanke on hyödyntänyt yhteiskehittämistä kansalaisten digitaalisen palvelualustan luomisvaiheessa. Kehittämistyössä hyödynnetään kansallisen palveluarkkitehtuurin olemassa olevia rakenteita. Hanke on kerännyt yhteen yrittäjiä ja virkamiehiä yhteiskehittämään lupa- ja valvontakokonaisuuksia.

Luvat ja valvonta

 

Aalto yliopistossa suunniteltu Design for Government -kurssi valikoitui kolmanneksi tapausesimerkiksemme. Kurssin aikana Aalto yliopiston opiskelijat ja eri ministeriöiden edustajat kokoontuivat yhteen käsitelläkseen erilaisia poliittisia kysymyksiä yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen.  Case osoitti erityisesti, että opiskelijat kehittäjäresurssina pystyvät tarjoamaan julkishallinnolle sekä teräviä näkökulmia että älykkäitä ratkaisumalleja.

Design for government

 

Neljäs tapausesimerkkimme, Arjen pelastajat –konsepti, on kehitetty Kainuussa. Tässä esimerkissä nuoret ja ikäihmiset yhteiskehittivät konseptin, jossa nuoret tarjoavat ikäihmisille IT-tukea ja ikäihmiset puolestaan antavat elämänkokemukseensa perustuvia viisaita neuvoja nuorille. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää kohderyhmien, nuorten ja ikäihmisten merkityksellisiä kohtaamisia.

 

Arjen pelastajat -konseptoitiin yhdessä. Kuva Susanna Kinnunen / Kainuun sanomat

 

Viidennessä tapausesimerkissämme yhteiskehittäjinä ovat espoolaiset koulut ja yritykset. KYKY-toimintamallissa opettajille ja oppilaille tarjottiin mahdollisuuksia esittää yrityksille tuote- ja palveluideoita sekä erilaisia sovellus- ja teknologiatoiveita, joilla voitaisiin tukea oppimista ja kehitystä yritysten ja yhteisöjen välisellä vuorovaikutteisella yhteistyöllä. Jälleen yhteiskehittämisen menetelmät toivat yhteen yllättävän yhdistelmän toimijoita: opettajia, oppilaita ja yrityksiä.

kyky

Viimeinen case-esimerkki tulee Tampereelta ja esittelee osallistavaa budjetointia Oma Tesoma -hankkeessa. Tässä casessa tamperelaiset virkahenkilöt ja paikalliset asukkaat suunnittelivat ja kehittivät yhdessä läheisen järven ympäristöä. Esimerkki havainnollistaa tekemämme tärkeän huomion: sitoutuneet viranomaiset muodostavat onnistuneen yhteiskehittämisen ytimen.

 

tesoma

 

Nämä mielenkiintoiset case-esimerkit tarjoavat laajan ja monipuolisen tarkastelupohjan Suomessa toteutettavalle CoSIE-hankkeen yhteiskehittämispilotille. Niiden tarkastelu on havainnollistanut, miten paljon Suomessa on jo tehty yhteiskehittämistä ja miten paljon voimme oppia jo toteutetuista kokeiluista. Saimme huomata, että ihmisten sitouttaminen on välillä vaikeaa. Yksi syy tähän saattaa olla se, että Suomessa yhteisöllisyys ei välttämättä ole enää yhtä voimakasta kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tämä piirre korostuu, kun olemme tekemisissä vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien kanssa. Lisäksi ammattilaiset eivät aina ole kovin innokkaita jakamaan omaa vaikutusvaltaansa kansalaisten kanssa. Olemme keskustelleet näistä haasteista CoSIE-hankkeen suomalaisessa projektiryhmässä, ja ajattelemme, että on todella tärkeää ennakoida mahdollisia ongelmakohtia jo pilotin suunnitteluvaiheessa.

Toisaalta voimme aiempien tulosten perusteella olettaa, että jos onnistumme Suomen pilotissa sitouttamaan eri toimijat yhteiskehittämisen prosessiin, he myös sitoutuvat saavutettuihin tuloksiin ja niiden jalkauttamiseen. Oli myös mielenkiintoista havaita, että yhteiskehittämishankkeissa oli päästy sitä parempiin tuloksiin mitä monipuolisempi ja laajempi joukko osallistujia oli mukana toteutuksissa. Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun CoSIE-pilotteja lähdetään käytännön tasolla toteuttamaan.

Kirjoittajat:
Sanna Tuurnas, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Hanna Kirjavainen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja
Cosie

Tulevaisuudessa kaikki julkiset palvelut tullaan kehittämään yhdessä niiden käyttäjien kanssa. CoSIE2020-hankeessa kehitetään tapoja parantaa nuorten osallisuutta edistäviä palveluja. Tässä blogissa voit seurata, miten hanke etenee.