Maria Sorvisto 20.12.2018

Näin syntyi Ylivieskan ihme

Maria Sorvisto

Viime keväänä seutukaupunkien analyysissä lanseerattiin ja syksyllä Yleisradion A-Studion seutukaupunkeja käsittelevässä osiossaan tehtiin tunnetuksi termi ”Ylivieskan ihme”. Olen syksyn aikana saanut vastata montakin kertaa kysymykseen, miten tuo ihme on syntynyt.

Olen itse ylivieskalaislähtöinen paluumuuttaja. Kirjoitettuani ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta, lähdin maailmalle opiskelemaan vuosituhannen alussa, tuolloin Ylivieskassa oli hieman reilut 13 000 asukasta. Nyt 15 vuotta myöhemmin palatessani rakkaaseen kotikaupunkiini, asukasluku on jo yli 15 200. Kyse on melkoisesta loikasta. Näiden vuosien aikana Ylivieskasta on kehittynyt monipuolinen kaupan ja palveluiden keskus, joka mm. vähittäiskaupan osalta muodostaa n. 80 000 asukkaan markkina-alueen. Tarina on lähtenyt liikenteeseen Savarin alueen rakentamisesta, jonne on keskittynyt marketteja, muuta vähittäiskauppaa ja autokauppaa. Ei ole epäröity perustaa kilpailijan viereen toista liikettä, ja alueen vetovoima on tällä tavoin tuonut asiakkaita kaukaakin.

Investonneilla tuetaan positiivista kasvusuuntaa

Kasvulla on toki myös hintansa, mutta mielestäni kyse on positiivisesta ongelmasta. Päivähoidon ja peruskoulutuksen osalta seinät eivät tahdo riittää. Seuraavina vuosina Ylivieskassa onkin edessä historiallinen investointibuumi. Vanhan, sisäilmaongelmaisen yläkoulun purkutyöt alkavat juuri ja uusi yläkoulu rakennetaan samalle paikalle. Kokonaan uuden yhtenäiskoulun rakennamme Taanilan alueelle Ouluntien varteen yhteensä 450 oppilaalle. Näiden hankkeiden hintalappu on n. 30 miljoonaa euroa. Hankkeet toteutamme elinkaarihankkeina, mutta omaan taseeseen. Näin riski mm. sisäilma-asioista on jollakin muulla taholla 20 vuotta. Myös päiväkotien osalta olemme peruskorjaamassa ja laajentamassa tiloja.

Ylivieska junat

Ylivieska investoi myös infraan. Valtatie 27:n perusparannustyöt ovat viimeistelyä vaille valmiina Savarin kohdalla ja asemanseudun remontti valmistuu alkuvuodesta. Kyseiset hankkeet tehdään yhdessä Liikenneviraston kanssa. Asemanseudun remontin yhteydessä valmistuu kaupunkia halkovan junaradan alitus kevyelle liikenteelle, tämä tuo kaupan aluetta, Savaria, lähemmäksi keskustaa. Myös keskustan katuja laitetaan järjestelmällisesti kuntoon joka vuosi taloussuunnitelmakaudella, mikä tuo uutta ja modernia ilmettä. Keskustan alueelle on lisäksi suunnitteilla yrittäjälähtöisiä rakennusprojekteja mm. asunto- ja toimistotuotantoon, joista ensimmäinen vaihe lähtee toivottavasti liikkeelle ensi vuoden aikana. Meillä tapahtuu siis paljon!

Kattavalla koulutustarjonnalla osaavaa työvoimaa seutukaupunkeihin

Ylivieska on mukana muiden seutukaupunkien kanssa osaavan työvoiman saatavuutta varmistavissa hankkeissa vuonna 2019. Näitä hankkeita työstettäessä on erityiseksi kärjeksi noussut koulutusasiat seutukaupungeissa ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuus. On ensiarvoisen tärkeää, että sekä toisen että korkea-asteen opintoja on tarjolla kattavasti ympäri Suomen. Me seutukaupungit emme halua olla vain ”kasvattajaseuroja”, joiden nuoret joutuvat muuttamaan muualle opiskelemaan. Meitä paluumuuttajia on toistaiseksi liian harvassa. Myös seutukaupunkien elinkeinoelämälle ja elinvoimalle osaavan työvoiman saatavuus on ratkaiseva asia.

Maria Sorvisto
Ylivieskan kaupunginjohtaja

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.