Jarkko Huovinen 14.2.2018

Nyt on aika luoda sisältö allianssimallille kasvupalveluissa

Jarkko Huovinen, alueet ja yhdyskunnat -johtaja

Kasvupalvelu-uudistuksen kuuma kysymys on ollut maakuntien kasvupalveluiden ja kuntien elinvoimapalveluiden yhteensovittaminen. Yhteensovittamisen tavoitteena on mahdollisimman suuri vaikuttavuus, mikä edellyttää instrumenttien keskinäistä täydentävyyttä. Ratkaisuksi hallitus esittää rakennushankkeista tutun allianssimallin soveltamista myös kasvupalveluihin.

Lähtökohtana on, että maakunta, kunnat ja palveluntuottajat voivat halutessaan sopia keskinäisestä yhteistyöstä kasvupalveluiden toteuttamiseksi yhteishankintana neuvottelumenettelyä hyödyntäen. Allianssisopimus olisi mahdollista tehdä sekä sisällöltään ja maantieteelliseltä kattavuudeltaan vaihtelevana. Mukana voisivat olla ne kunnat, jotka haluavat tällaista instrumenttia maakunnan kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödyntää.

Toisin kuin rakennushankkeissa, kasvupalveluiden tuotannossa ei ole löydettävissä yhtä suurta ”pääurakoitsijaa”. Tästä johtuen tuntuu luontevalta, että kysymyksessä olisikin ns. järjestäjäallianssi, jossa maakunta ja kunnat sopivat keskenään kasvupalveluiden ja kuntien elinvoimapalveluihin liittyvistä palveluhankinnoista ja niihin liittyvien julkisten hallintotehtävien toteuttamistavasta ja resurssien kohdentamisesta.

Allianssimallilla ei voi sopia maakunnan järjestämisvastuun siirtämisestä, eikä julkisten hallintotehtävien antamisesta yksityiselle. Sopimuksen tulee myös olla linjassa kasvupalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevien säädösten kanssa.

Sopisiko Tampereen seudun työllisyyskokeilu allianssimallin raamiin?

Tampereen seudun työllisyyskokeilun alkumetrit ovat olleet lupaavia. Tätä taustaa vasten ei liene kaukaa haettua ajatus, että allianssimallin tulisi tämän sisältöiseen toimintaan taipua.

Työllisyyskokeilussa on mitä suuremmassa määrin kyse yhteisistä hankinnoista, joiden lisäksi julkisena hallintotehtävänä toteutetaan henkilökohtaisiin asiakastapaamisiin pohjautuvia palvelutarvearvioita. Kokeilussa kaupunkiseudun kunnat vastaavat palvelutarvearvioinnista ja tarpeen mukaisten palveluiden hankinnasta. Kokonaisuuden rahoitus koostuu valtion työvoimahallinnon rahoista ja kuntien toimintaan suuntaamasta rahoituksesta. Hallintotehtävän toteuttaminen edellyttää kuntien työntekijöiden pääsyä työvoimahallinnon tietojärjestelmään, mikä on käynnissä olevassa kokeilussa nyt mahdollista.

Näkemykseni mukaan työllisyyskokeilun tehtäväjako julkisiin hallintotehtäviin ja markkinoilla tuotettaviin palveluihin on kasvupalvelu-uudistuksessa linjatun mukainen. Tampereen kokeilun mukaisessa toiminnassa järjestäjiä voitaisiin mielestäni katsoa olevan kaksi: kunnat (kuntien toimintaan ohjaaman rahoituksen osalta) ja maakunta (kasvupalveluun liittyvien tehtävien osalta).

Keskeinen kysymys on, että voisivatko maakunta ja kunnat uudessa tilanteessa keskenään sopia julkisen hallintotehtävän operatiivisesta toteutuksesta keskenään. Tampereen esimerkissä toteutuksen tekevät kunnat. Maakunta toteuttaisi tällöin järjestäjävastuunsa sopimalla allianssisopimuksen kautta hallintotehtävien toteutuksesta kuntien toimesta ja määrittämällä samalla tähän tehtävään liittyvät reunaehdot. Onko tämä mahdollista? Vai pitäisikö kysyä: Halutaanko tästä tehdä mahdollista?

Jotta kunnat pystyvät hallintotehtävää toteuttamaan, tulisi maakunnilla olla myös mahdollisuus sopia kuntajärjestäjän pääsystä tehtävän toteuttamisen kannalta keskeisiin tietojärjestelmiin. Tulisiko tämän olla niin ikään mahdollista? Kysehän on kahden julkisorganisaation välisestä sopimuksesta, mikä ei muuta julkisen ja yksityisen toimijan tehtäväjakoa. Jos näin halutaan tulisi tämä ymmärtääkseni myös lakiin kirjata.

Allianssisopimus ja elinvoimaisuuden vahvistaminen

Laajemmin ajatellen voidaan allianssimallissa nähdä maakunnan ja kuntien välisen ”kasvusopimuksen” aineksia, jonka puitteissa olisi mahdollista sopia yhteisistä tavoitteista kasvupalveluresurssien kohdentamisessa sekä molempien osapuolien panostuksista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Laajuus olisi jälleen luonnollisesti sopimuskumppaneiden yhteisesti määritettävissä rajoittuen esimerkiksi vain yrityksille tarjottaviin kehityspalveluihin ja niiden hankintaan tai ulottuen esimerkiksi paikallisen innovaatioekosysteemin rakentamiseen ja kehittämiseen.

Kasvupalveluiden volyymiin vaikuttaa jatkossa maakunnan tahtotilan ohella rahoituksen riittävyys. Joissakin puheenvuoroissa on esitetty arvioita, joiden mukaan sote-tehtävät haukkaavat suunniteltua suuremman osan maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta, eikä kasvupalveluihin riitä läheskään nykyisen kaltaista rahoitusta. Olisiko allianssisopimus elementti, jonka kautta myös resurssien jakoon maakunnassa olisi mahdollisuus vaikuttaa?

Kirjoittaja
Jarkko Huovinen

Jarkko Huovinen on Kuntaliiton alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.