Anne Jarva 8.5.2018:

Omaleimaiset asuinympäristöt kunnan vetovoimatekijänä - myös hyvät palvelut tarvitaan

Anne Jarva

Suomalaiset kautta maan viihtyvät asuinympäristöissään. Yhteisiä ylpeydenaiheita ovat kaunis luonto, oman arjen kannalta toimivat palvelut ja tekemisen meininki. Eri kunnissa samoilla sanoilla on kuitenkin erilainen sisältö. Siksi tulevaisuuden kunnan kannattaa kuulla asukkaitaan herkällä korvalla: miten juuri meidän kunnassa voitaisiin vahvistaa omaleimaisuutta, helpottaa arkea ja antaa aihetta juhlaan.

Suomen Asuntomessujen tuoreessa Asukasbarometrissa on selvitetty suomalaisten asumismieltymyksiä vuosina 2017 ja 2018. Koko maan kattavaan otantaan perustuvan kyselyn mukaan suomalaiset ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä asuinalueisiinsa. He haluavat myös pitää huolta tasapainoisesti erilaisista asuinympäristöistä.

Suomi kaupungistuu, mutta pientaloasuminen pitää pintansa

Asuntotuotannon painopiste Suomessa on siirtynyt kerrostalorakentamiseen. Väki valuu kaupunkeihin, lapsiperheet viihtyvät Helsingin keskustassa ja nuoret jättävät ajokortin yhä useammin hankkimatta. Asukasbarometrin mukaan suomalaiset ovat kuitenkin vielä pientaloihmisiä - ainakin asumisunelmissaan.

Kuudesta asuinaluetyypistä kolme erottui kyselyssä suosituimpana: pientalovaltaiset alueet kaupunkien lähellä, maaseutumaiset taajamat ja haja-asutusalueet. Pienten kaupunkien keskustat tulevat seuraavana. Suurten kaupunkien keskustat ja kerrostalovaltaiset alueet kaupunkien lähellä jäävät suosiossa jonkin verran muita vaihtoehtoja jälkeen. Poikkeuksena ovat helsinkiläiset, jotka arvostavat selvästi eniten keskustassa asumista. Espoossa ja Vantaalla pientalovaltaiset alueet viehättävät jo enemmän.

Paikallinen omaleimaisuus ja arjen sujuvuus ylpeydenaiheina

Barometrissa kysyttiin, mistä suomalaiset ovat ylpeitä asuinkunnassaan ja toisaalta, mitä asuinkunnassa haluttaisiin kehittää. Ylpeydenaiheina mainittiin useimmiten paikallisluonto sekä asumisen olosuhteisiin, palveluihin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä.

Eri paikkakuntien ominaispiirteet alkoivat myös nousta esiin: Luonto merkitsee helsinkiläisille merta ja puistoja, kuopiolaisille järvimaisemia ja tohmajärveläisille kaunista Vaara-Karjalaa. Kaupunkiseuduilla arvostetaan hyvää joukkoliikennettä, pienemmillä paikkakunnilla esimerkiksi hyviä pyöräilyolosuhteita ja hieman kauempana sitä, että yhteydet muualle toimivat. Ylpeitä ollaan myös siitä, että paikkakunta kehittyy ja kasvaa - tai siitä, että asumisen hinta-laatu suhde on kohdallaan.

Kunnallisia palveluja arvostetaan ja niitä halutaan kehittää

Kunnallisia palveluja arvostetaan ja kunnilta odotetaan monipuolista huolehtimista erilaisista asumisen tarpeista, erilaisista asukkaista ja erilaisista asuinympäristöistä.

Suurimmissa kaupungeissa rakennettu ympäristö korostuu osana elinympäristöä ja asukkaat pitävätkin tärkeänä, että kaupunki huolehtii asuinympäristöjen kauneudesta ja viihtyisyydestä. Omakotitonttien tai vuokra-asuntojen saatavuutta pitävät tärkeinä hekin, joita asia ei itseään suoranaisesti kosketa. Tärkeimpinä kehittämiskohteina nousivat esiin myös talous, työllisyys ja joukkoliikenne siellä, missä sitä ei ole tai se ei toimi. Helsinki oli ainut alue, jossa asumisen hintaa pidettiin liian kalliina.

Yhdessä asukkaiden kanssa eteenpäin

Elinvoiman ylläpito ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen ovat tulevaisuuden kunnan tärkeitä tehtäviä. Asukasbarometri osoittaa, että jokaisella kunnalla etelästä pohjoiseen on puoleensa vetäviä ominaisuuksia, luontoa, kaupunkikulttuuria tai maaseudun rauhaa. Kyse on lopulta siitä, miten paikka sopii olevan tai tulevan asukkaan omaan pirtaan: siihen mitä arvostaa, mihin on realistiset mahdollisuudet ja missä voi nähdä itsensä myös tulevaisuudessa.

Työllisyysnäkymiin ja liikkumismahdollisuuksiin kunta voi vaikuttaa vain rajallisesti, mutta elinympäristön laatuun, paikallisiin palveluihin ja ilmapiiriin erittäin paljon. Vähintään yhtä tärkeää kuin uusien asukkaiden houkuttelu, on olemassa olevien pitäminen kunnassa. Tällöin omat kokemukset paikkakunnalla elämisestä, asumisesta ja toimimisesta ovat avainasemassa. Asukkaita kannattaakin kuunnella herkällä korvalla ja kehittää palveluita ja toimintaa yhdessä heidän kanssaan.

Kunnan paras markkinointivaltti on tyytyväinen asukas.

Kirjoittaja
Anne Jarva

Anne Jarva työskentelee Kuntaliitossa maankäyttön ja kaavoituksen kehityspäällikkönä.

Anne Jarva Twitterissä: @annekjarva

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.