Kaisu Tolvanen 23.4.2018

Osallistu oikeesti! Suojassa maineelta?

Osallistuva kuntalainen on hyvinvoiva asukas, joka kertoo omasta kotikunnastaan sen uskottavimman tarinan

Kuntien keskinäinen kilpajuoksu on alkamassa ja suomalaisella kuntasektorilla ollaan uuden edessä, sillä meneillään on isoja muutoksia ja haasteita niin julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa kuin asutusrakenteessa. Perinteinen länsimainen demokratia natisee liitoksissaan, kun luottamus päättäjiin vähenee ja äänestysprosentit laskevat. Kuntien toimijaverkosto asukkaineen on keskeisessä roolissa uuden kunnan hyvinvointia ja elinvoimaa rakentaessa.

Demokratiavajeesta toimivaan kansalaisyhteiskuntaan on tällä hetkellä melkoinen loikka tehtävänä. Jotta yhä kasvavasta vajeesta päästään siihen toimivaan kansalaisyhteiskuntaan, pitää välimatka kuroa kiinni.

Ehkä jopa uhkarohkeasti väitän, että tuo välimatka kurotaan osallisuudella ja mainetyöllä. Onnistuakseen tämä vaatii toimivat monen suuntaiset keskusteluyhteydet ja kykyä tehdä yhteistyötä kuntaorganisaation ja sitä ympäröivän yhteisön välille.

Osallisuuden avaimet asukkaiden käsissä

Kuntaliitto on kuvannut erilaisia tulevaisuuden kuntakuvia kaupunkien ja kuntien strategiatyön avuksi. Mekin täällä Varkaudessa asetimme päämääräksemme asukaslähtöisen kaupungin, Asukkaiden Warkauden. Kuntaorganisaatio ei yksin kykene rakentumaan kansalaisyhteiskunnaksi, vaan keskeisessä roolissa osallisuuden lisäämisen kanssa on kunnan kumppanuus alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Erityisesti järjestöillä on suuri rooli yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana.

Varkauden kaupungissa on ymmärretty kolmannen sektorin merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhteistyön määrätietoinen rakentaminen on hyvässä vauhdissa, sillä meille syntyy keväällä 2018 tiettävästi Suomen ensimmäinen kuntalähtöinen kansalaistoiminnan ohjelma.

Markkinointi on edelleen kunnissa kirosana!

Jo pelkästään täysvaltaisen, päätöksentekoa tukevan osallisuuden saavuttaminen, vaatii myös entistä avoimempaa viestintää, aitoa dialogia ja aivan uudenlaista osaamista ja toimintatapoja kunnan organisaatiossa. Kun osallisuusosaamisen rinnalle lisätään myös mainetyön osaaminen, kuntakentän kilpailukentällä ei pelkällä fyysisellä kehittämisellä enää pärjää. Rinnalle tarvitaan ennen kaikkea mainetyön pohjaksi myös liiketoimintaosaamista ja markkinointia. Paikkabrändäämisen guruna tunnettu Seppo Rainisto on jo 2004 ollut sitä mieltä, että markkinointi on johtamisosaamisen lisäksi kuntien tulevaisuuden suurin haaste ja kehitystarve. Näin vuonna 2018, voisin itse sanoa, että se tulevaisuus on tässä ja nyt, markkinointia tarvitaan!

Markkinointi on valitettavasti suorastaan kirosana yhä edelleen. Kuntien ei ole tarvinnut markkinoida, saati myydä omia palveluitaan. Kilpailijoita ei ole ollut, tai niistä ei ole tarvinnut välittää. Kunnissa ei ole samanlaisia paineita tuottaa ”omistajilleen voittoa”, mutta mielestäni yksityiseltä puolelta markkinointiosaamisen rinnalle voisimme nostaa myyntitaidon sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden tavoittelun.

Kaupunkienvälisessä kiristyvässä kilpailussa ja kaupallistuneen nyky-yhteiskunnan paineessa, kaupunkien ja seutujen kannattaa antaa hyvä kuva itsestään ja huolehtia maineesta. Koska mielikuvat vaikuttavat ihmisten ja yritysten valintoihin ja ratkaisuihin, maineeseen tulisi panostaa.

Maineen muuttamiseen menee keskimäärin 5-10 vuotta. Nostan hattua VR:lle, joka on tehnyt systemaattisesti omaa mainetyötään nyt jo jonkun aikaa. Brändi on uudistettu, markkinointiin valjastettu Helsingin aseman kivimiehet, tosi-tv –ohjelmaan panostettu. Edelleen vaan, kun suomalaisilta kysyy, mikä on ensimmäinen mielikuva, mikä rautateillämme kansalaisia liikuttavasta yhtiöstä on, vastaus on yleensä: ”myöhässä”.

Koko kaupunkiyhteisö mukana mainetyössä!

Väitän jälleen, että Varkauden kaupunki on yksi harvoista keskisuurista kaupungeista, joka on pysähtynyt miettimään ja rakentamaan imagoaan, mainettaan ja näiden merkitystä kaupungin elinvoimalle. Monissa kunnissa ja kaupungeissa viestintä koetaan välttämättömäksi pahaksi, jota joku viestintäosastolle on palkattu tiedottamalla hoitamaan! On totuttu tiedottamaan yksisuuntaisesti, kun kunnan isillä on ollut asiaa. Varsinkaan keskeneräisistä asioista ei ole totuttu tai uskallettu puhua.

Olemme täällä Varkaudessa vajaan puolentoista vuoden aikana suunnitelleet ja toteuttaneet brändiuudistuksen, jossa on otettu huomioon suomalaista kuntakenttää ravistelevia kansallisia ja globaalejakin muutospaineita. Rakensimme Varkauden kaupungin organisaatioon mittavan viestintäverkoston ja ison joukon yksisuuntaisia ja vuorovaikutteisia viestintäkanavia. Ajattelen itse niin, että myös osallisuuden menetelmät ovat yhtälailla kaupungin viestintäkanavia. Tämä siksi, että digitalisaatio ja sosiaalinen media on muuttanut viestinnän käytännöt täysin. Vallitsevaa on ajattelu ”Me kaikki olemme media!”. Siksi on tärkeää ymmärtää meillä kaupunkiorganisaatiossakin, että jokainen on vastuussa siitä maineesta, tiloja myöten. Ylin johto, luottamushenkilöitä myöten ovat kaupungin brändilähettiläitä.

Ei ole myöskään sama, mitä asukkaat ajattelevat kotikaupungistaan. Asukkaista, kuluttajista, on tullut osallistujia, jotka eivät ota esimerkiksi mainetta annettuna. Imagon voi rakentaa, mutta maine pitää ansaita. Kuten väitöskirjan maineen merkityksestä tehnyt Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonenkin toteaa, ”taksikuski kertoo kotikaupungistaan se parhaan tarinan”.

Helppoa kuin heinänteko?

Perusajattelua on, että kunnat ja kaupungit ovat elinvoimaisia ja vetovoimaisia, kun niissä asuu hyvinvoivia asukkaita. Siihen ympäristöön on hyvä rakentaa uudistuvan kunnan identiteettiä ja mainetta. Kuntien rakennehimmeleitä tulee kuitenkin vahvasti ravisuttaa, sillä menestys ja kuntien havittelema maine ei tule vanhoilla rakenteilla.

Vaikuttavuuden ketju on siis aika yksinkertainen (varsinkin näin paperilla ja kirjoitettuna):

1) Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia demokraattisen päätöksentekoon tulee entisestää parantaa ja osallisuutta lisätä.

2) Asukas, joka kokee pystyvänsä vaikuttamaan itseään ja omaa kuntaansa koskevissa asioissa, kokee yleisesti olevansa hyvinvoiva.

3) Hyvinvointi puolestaan lisää kunnan vetovoimaa ja sitä kautta myös alueen elinvoimaa.

Elinvoimaa rakentaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa maineen merkitystä ja haastankin suomalaiset kunnat mukaan mainetyöhön, ennen kuin se mielikuva meistä kuntaorganisaatioista on sama kuin VR:stä. Myöhässä.

Kuva: Kaisu Tolvanen

Kaisu Tolvanen toimii Varkauden kaupungin markkinointi- ja viestintäpäällikkönä.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansayhteiskunnan toimijaa.

Tänään keskustelemme Kuopion kaupunkisuunnitteluryhmässä Kuopion kaupunkialueen lähidemokratiamallista. Kuinka se jumpataan pystyyn maaseutualueen pitäjäraatimallin rinnalle? Kaupungin maine rakentuu pitkälti asukkaiden suussa. Kaupunginosien elinvoimaisuus, hyvän elämän tunne ja tunne osallistumisen mahdollisuuksista kypsyttää mainepuhetta asukkaiden suuhun. Kiitos viihdyttävästä mutta niin asiatäyteisestä blogista Kaisu!

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.