Tarja Myllärinen 5.11.2018

Paras tieto palvelusetelin käytöstä löytyy kunnista

tarja myllärinen

Mikä yhdistää neurokirurgisia leikkauksia, tehostettua kotiutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa? Ensimmäinen ajatus on, että ei mikään. Yhteistä on ainakin se, että näiden palvelujen järjestämiseen käytetään kunnissa ja kuntayhtymissä palveluseteliä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu asiakassetelin arvon määritystä koskeva dokumentti maakuntien työn tueksi. Siinä todetaan, että ”kunnilla ja kuntayhtymillä saattaa olla tietoa yksityisten markkinoiden kilpailutilanteesta ja hintatasosta, jota maakunnat voivat hyödyntää asiakassetelin arvon asettamisessa”. Aika vaatimattomasti sanottu. Kuntaliiton palvelusetelikyselyn tulokset osoittavat, että kunnilla ja kuntayhtymillä on tietoa - eikä sellaista järjestäjän tietoa muilla olekaan.

Palvelusetelit toteuttavat valinnanvapautta

Kuntaliitto selvitti sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelien käyttöä Manner-Suomen kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla (kuntayhtymissä ja vastuukunnissa). Vastauksia saatiin 143 ja ne kattoivat yhteensä 228 kuntaa, 77 % kaikista Manner-Suomen kunnista ja 84 % Manner-Suomen väestöstä. Tuloksia verrattiin edelliseen, vuonna 2015 toteutettuun kyselyyn.

Selvityksen mukaan vuonna 2018 Manner-Suomen kunnissa on käytössä yhteensä 619 palveluseteliä, joista 380 sosiaalipalveluissa ja 239 terveyspalveluissa. Tyypillisin määrä kunnissa oli 1-5 erilaista palveluseteliä. Suurissa kunnissa palvelusetelejä on enimmillään jopa 14.

Palvelusetelilakia pidetään toimivana ja palveluseteliä tällä hetkellä ainoana toimintamallina, jossa valinnanvapaus toteutuu täysimääräisenä. Yhdeksän kymmenestä avoimeen kysymykseen vastanneesta (N=133) oli sitä mieltä, että valinnanvapauslaille asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa palvelusetelilain avulla. 

Yhden vastaajan sanoin: palvelusetelillä päästään alkuun.

Sosiaalipalvelut kärjessä, terveyspalveluissa nopeaa laajenemista

Palvelusetelien käyttäminen on yleisintä sosiaalipalveluissa: kotipalvelussa, sosiaalihuoltolain mukaisessa tehostetussa palveluasumisessa, omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa. Sosiaalipalveluissa palvelusetelien käyttö on jo vakiintunutta ja käyttöä on myös laajennettu koskemaan uusia palvelumuotoja.

Perusterveydenhuollossa palveluseteleitä käytetään yleisimmin kotisairaanhoidossa, terapiapalveluissa, hammaslääkärin vastaanottotoiminnassa, apuvälineissä ja lääkärin vastaanottotoiminnassa. Erikoissairaanhoidossa palveluseteliä käytetään laajimmin erikoislääkärin vastaanottotoiminnassa, leikkauksissa sekä muissa toimenpiteissä ja tutkimuksissa.

Palvelusetelien määrän perusteella tarkasteltuna nopeinta kasvu on ollut erikoissairaanhoidossa. Kun vuonna 2015 erikoissairaanhoidossa oli käytössä yhteensä 36 palveluseteliä, oli niitä vuonna 2018 jo 128. Perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa palvelusetelien määrä on lähes tuplaantunut vuodesta 2015. 

Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää palvelun tuotteistusta, oman tuotannon kustannusten selvittämistä, vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa, palvelusetelin hinnan määrittämistä ja palvelutuotannon valvontaa. Tämä on kerryttänyt järjestäjille merkittävää osaamista. Nyt kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, ettei palvelusetelin käyttöä ja kehittämistä keskeytetä. Osaaminen ja kokemukset ovat aikanaan siirrettävissä uusiin palvelurakenteisiin.

 

Kirjoittaja
Tarja Myllärinen

Tarja Myllärinen on Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.