Saija Haapalehto 4.12.2018

Pilliinpuhaltaja ilmiantaa väärinkäytöksen

Saija Haapalehto

Whistleblowing eli pilliinpuhaltaminen tarkoittaa rikkeistä raportointia ja väärinkäytösten paljastamista. Termi juontaa juurensa englantilaisten poliisien käytäntöön, joissa poliisit puhalsivat pilliin havaitessaan rikoksen tai rikkomuksen.

Pilliinpuhaltajat ovat henkilöitä, jotka tuovat väärinkäytöksiä, lainvastaista tai epäeettistä toimintaa tiedoksi organisaation sisällä tai sen ulkopuolelle. Pilliinpuhaltaminen onkin keino, jolla voidaan torjua korruptiota ja edistää eettisyyttä. Toisaalta se toimii myös organisaation kehittämisvälineenä.

Kansainvälisesti aihe on tunnettu, mutta Suomessa pilliinpuhaltajien asemasta on keskusteltu vähän. Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi tunne tämän kaltaista toimintamallia. Itse käsite pilliinpuhaltaja suomenkielisenä versiona on vakiintumaton. Sen synonyymina käytetäänkin usein termiä ilmiantaja.

Ilmiantokanava on sisäisen tarkastuksen työkalu

Pilliinpuhaltamisen yhteydessä puhutaan usein ilmiantokanavasta. Ilmiantokanava on sisäisen tarkastuksen työkalu, jolla ilmiantoja otetaan vastaan.

Ilmiantokanavana voi toimia esimerkiksi puhelin, sähköposti, nettisivusto tai keskustelu nimetyn henkilön kanssa. Väärinkäytöksiä voidaan paljastaa ilman varsinaista nimettyä kanavaakin suoraan esimiehelle tai sisäiselle tarkastukselle. Pilliinpuhaltamista voi siis olla ilman ilmiantokanavaakin, kun taas ilmiantokanava ei toimi ilman pilliinpuhaltajia.

Yritysmaailmassa ilmiantokanavat ovat huomattavasti yleisempiä kuin julkissektorilla. Tällä hetkellä viranomaisista esimerkiksi verottajalla, poliisilla ja tullilla on oma vihjesivustonsa. Ainoastaan muutamalla suurella kaupungilla Suomessa on käytössä ilmiantokanava.

Pilliinpuhaltaminen on sisäistä tai ulkoista riippuen siitä, kenelle ilmoitus tehdään. Jos ilmoitus tapahtuneesta rikkeestä tehdään organisaation sisällä esimerkiksi esimiehelle, on kyseessä sisäinen ilmoitus. Jos ilmoitus tehdään organisaation ulkopuoliselle taholle, kuten valvontaviranomaiselle tai medialle, on kyse ulkoisesta ilmoittamisesta. Hyvin toimiva sisäinen ilmiantojärjestelmä vähentää ulkoisen ilmiannon tarvetta.

Ilmoitusten käsittely on resursoitava

Jotta ilmiantojärjestelmä toimii, tulee ilmoitusten käsittelyprosessi olla tehokas ja ennalta määritelty. Varsinkin ilmiantokanavien kautta tulee usein ilmoituksia asioista, jotka eivät kuulu sisäisen tarkastuksen toimialaan.

On pyrittävä minimoimaan ja erittelemään ilmoitukset, joiden motiivina on pelkästään kiusanteko ja muu tarkoituksellinen vahingoittaminen. Ilmiannon käyttötarkoituksista ja niiden käsittelyprosessista tulee tiedottaa mahdollisimman selkeästi.

Pelko vastatoimista nostaa ilmoittamisen kynnystä

Toimiva ilmiantojärjestelmä tuo organisaatiolle ja yhteiskunnalle mahdollisuuden saada tietoa rikkeistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin ollen pilliinpuhaltamisen hyödyllisyyttä voidaan tuskin kiistää.

Kuten edellä on todettu, ilmoitusten käsittely ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Ennen ilmiantoa pilliinpuhaltaja joutuu myös arvioimaan ilmoituksesta hänelle itselleen mahdollisesti koituvia ongelmia. Ilmiannon seurauksena voi joskus syntyä vastatoimia, kuten uhkailua, vähättelyä tai aseman heikentymistä organisaatiossa.

EU valmistelee direktiiviä ilmoittajien suojelemiseksi

Ilmoittajien suojelua koskeva lainsäädäntö ja mahdollisuus nimettömään ilmiantoon ehkäisevät mahdollisuutta joutua vastatoimien kohteeksi ja siten alentavat kynnystä ilmiannon tekemiselle. Suomessa ei ole ilmiantajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa.

EU onkin kiinnittänyt huomiota jäsenvaltioiden ilmoittajien suojelua koskevan lainsäädännön epäyhtenäisyyteen. Komissio antoi keväällä 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ehdotuksella pyritään luomaan vähimmäisvaatimukset ilmoittajien suojelulle väärinkäytöstapauksissa koko EU:n alueella. Direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti.

Tällaisenaan direktiiviehdotuksen aineelliseen soveltamisalaan vaikuttavat kuitenkin sen sisältämät määritelmät unionin oikeuden rikkomisesta, laittomasta toiminnasta ja lain väärinkäytöstä. Mikäli direktiivi hyväksytään parlamentissa ja neuvostossa, sen kansalliset vaikutukset Suomessa selviävät vasta kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

Kansainvälinen korruptionvastainen päivä 9.12.2018

Tämän viikon sunnuntaina 9.12.2018 vietetään Kansainvälistä korruptionvastaista päivää. Päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien ympäri maailmaa, ja sen tarkoituksena on lisätä tietoa korruptiosta. Korruptiosta vapaita maita ei ole, ja tämä pätee myös Suomeen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että korruptiota pyritään jatkossakin torjumaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ilmiantajien suojeluun, ilmiantokanavien kehittämiseen ja ilmoituskynnyksen madaltamiseen pyrkivä lainsäädäntö edistää tätä tavoitetta.

Kuntaliitolta on ilmestynyt syksyllä julkaisu Korruptio ja eettisyys kunnassa, joka ladattavissa maksutta Kuntaliiton verkkokaupasta. Julkaisu on saatavilla sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kirjoittaja
Saija Haapalehto

Saija Haapalehto työskentelee lakimiehenä Kuntaliitossa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.