19.6.2018 Jaakko Joensuu

Pirkanmaa vastaa väestönkasvuun rajattomalla seutuyhteistyöllä

Johtamisessa on tärkeää pystyä poimimaan suuresta informaatiovirrasta omaan organisaation eniten vaikuttavia muutostrendejä ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Kunnan johtaminen on erityisen haasteellista nyt kun kuntahistorian suurimmat muutokset kolkuttelevat ovella. Lisäksi pitää huomioida lukuisia muita muutoksia kuten globaalin talouden käänteet, teknologinen muutos, demokratian murros, elämäntapojen muuttuminen, väestönkasvu ja väestörakenteen muuttuminen. Myös muutostahti on kiihtynyt.

Muutokset haastavat kuntia ja muita julkisten palvelujen tuottajia uudistamaan omaa toimintaansa ja sopeuttamaan resurssinsa muuttuvaan tilanteeseen. Selvää on, että kuntien roolit ja tehtävät erilaistuvat tulevaisuudessa. Kunnat toimivat vahvasti tälläkin hetkellä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Yksi suuri toimintaympäristön muutos on kaupungistuminen. Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Väestön kasvu on keskittynyt keskuskaupunkeihin ja niiden ympäristöön useiden vuosien ajan. Neljä viidestä suomalaisesta asuu nyt 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2035 mennessä. Tämä ennuste tarkoittaa sitä, että lähes 200 kunnassa väestö vähenee. Manner-Suomen kunnista väkiluku kasvaa eniten Pirkkalassa (+ 33 %). Useassa kehityskunnissa kasvun ennustetaan olevan yli 15 prosenttia.

Kaupungistumisella on suuri merkitys myös aluetaloudelle. Noin 75 % bruttokansantuotteesta tuotetaan 14 suurimmalla kaupunkiseudulla. Niissä sijaitsee noin 70 % työpaikoista. Uusista asunnoista 80 % valmistuu samoille kaupunkiseuduille.

Tampereen kaupunkiseutu on yksi voimakkaasti kasvavista alueista. Pirkanmaan asukasluvun on ennustettu kasvavan 100 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.  Minne uudet asukkaat ja yritykset sijoittuvat on kiinni siitä, kuinka paljon ja mihin kunnat kaavoittavat uusia alueita. Asunnot ja yritykset sijoittuvat suurelta osin alueille, jotka tukeutuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen, jotta ne voidaan kytkeä olemassa olevaan ja toimivaan yhteiskunnan perusrakenteeseen.

Kehyskunnilta vaaditaankin ennakoivaa kaavoitusta, jossa huomioidaan asumisen, yritysten, liikenteen ja muun liikkumisen tarpeet. Yhteistyö kaupunkiseutujen kaikkien kuntien kesken korostuu tulevaisuuden suunnittelussa. Tampereen kaupunkiseutu on varautunut kasvuun laatimalla yhteisen rakennesuunnitelman. Rakennesuunnitelma kuvaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä. Se tarkastelee kaupunkiseutua kokonaisuutena, sovittaa yhteen kuntien maankäyttöä ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Suunnitelmaa on käytetty myös pohjana maakuntakaavan laadinnassa.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat asettivat rakennesuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi seuraavat kahdeksan asiaa:

1. Varautuminen väestön kasvuun

2. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

3. Keskustojen kehittäminen

4. Asuinympäristön laadun ja monipuolisuuden parantaminen

5. Elinkeinoelämän kasvun vahvistaminen

6. Liikkumistapojen uudistaminen

7. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen

8. Seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutumisen edistäminen

Rakennesuunnitelma on osoittautunut erittäin hyväksi tavaksi suunnitella maankäyttöä kasvavalla ja nopeassa muutoksessa olevalla kaupunkiseudulla. Hyvien kokemusten pohjalta kaupunkiseudulla onkin käynnistetty uutena yhteisenä hankkeena rajaton seutuyhteistyö, jonka tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä seudun elinkeinoalueiden ja keskustojen nykytilasta ja kehittämisestä. Työn tavoitteena on myös tunnistaa yhteisiä teemoja ja alueita, joilla voidaan tehdä syvempää seutuyhteistyötä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kuntien raja-alueet. Työn on tarkoitus valmistua syksyn 2018 aikana.

Hyvä seutusuunnittelu tarvitsee vahvan yhteisen vision ja rohkeaa otetta sen toteuttamiseksi!

 

Jaakko Joensuu

Kirjoittaja Jaakko Joensuu on Pirkkalan kunnan kansliapäällikkö.

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko