Johanna Viita ja Annukka Mäkinen 20.11.2018

Pohjoismaiden kunta- ja alueuudistukset kulkevat omia polkujaan

Joskus on syytä katsoa kauemmas nähdäkseen lähelle. Suomi ei ole sote- ja maakuntauudistuksensa kanssa yksin. Pohjoismaiset kumppanimme Ruotsi, Norja sekä Tanska ovat myös uudistaneet ja uudistamassa kuntiensa ja maakuntiensa tehtäviä. Uudistusten tavoitteet ja muodot kuitenkin vaihtelevat.

Ruotsissa tämänhetkiset pohdinnan aiheet kuntien osalta kuulostavat varsin tutuilta: väki vanhenee ja polarisaatio kuntien välillä kasvaa, voiko enää kaikilla kunnilla olla samat tehtävät koosta riippumatta? Näitä ja monia muita kuntia koskevia ajankohtaisia muutoshaasteita on pohdittu erilaisissa selvityksissä ja työ jatkuu edelleen. Edellinen kuntauudistus tehtiin vuonna 1974. Tämän hetkisen alueuudistuksen tavoitteiden mukaisesti vuoden 2019 alusta kaikki Ruotsin maakäräjät (landsting) muuttuisivat alueiksi, joilla on mm. aluekehitysvastuu. Uuden organisaation tehtäviin kuuluvat mm. aluekehitysstrategian ja alueellisen liikenneinfrastruktuurisuunnitelman laadinta sekä joukkoliikenne. Valtion aluehallinto (länsstyrelse) puolestaan muodostaisi kuusi maantieteellistä toimialuetta. Päätöksiä on tarkoitus tehdä, kunhan Ruotsiin saadaan hallitus.

Norjassa sekä kuntien että maakuntien määrää ollaan pienentämässä. Kuntien lukumäärä pienenisi 431 kunnasta 356 kuntaan, näistä 11 muodostuisi todennäköisesti pakolla. Tavoitteena turvata kuntien mahdollisuus tarjota laadukkaampia palveluita tasapuolisesti koko maassa. Kuntien yhdistymisiä on erityisesti länsirannikolla ja Oslon ympäristössä. Kunnat eivät ole saamassa juurikaan uusia tehtäviä. Maakuntia (fylkeskommuner) puolestaan olisi tulevaisuudessa 11 nykyisten 19 sijasta. Tavoitteena on lisätä positiivista yhdyskunta- ja aluekehitystä joka puolella maata. Maakunnat tulevat saamaan uusia tehtäviä joista selvitäkseen halutaan maakunnista asukasmäärältään suurempia. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alussa mutta sitä ennen on vaalit syksyllä 2019.

Tanska kävi kymmenen vuotta sitten läpi suuren reformin, jonka seurauksena muodostui 5 aluetta ja 98 kuntaa. Tanskan alueiden pääasiallinen tehtävä on terveydenhoito. Juuri nyt keskustelua herättää asiakkaiden palvelupolut yli organisaatiorajojen: yksityisiltä oma- tai perhelääkäreiltä alueiden vastuulla oleviin sairaaloihin sekä edelleen kuntien vastuulla olevaan kuntoutukseen. Yhteistyötä näillä yhdyspinnoilla haetaan mm. rahoitusjärjestelmän kautta. Koska Tanskan alueilla ei ole verotusoikeutta, niiden kustannuksista noin 80% maksaa valtio ja 20% kunnat. Alueen on sovittava kuntien kanssa terveydenhuollosta. Alue neuvottelee myös omalääkäreiden kanssa yhteisen sopimuksen.

Tanskan alueiden rahoitusmalli

Vuoden 2019 alusta alkaen kunnat velvoitetaan työskentelemään enemmän yhdessä yritystoiminnan ja matkailun kehittämisessä. Aluekehittämiseen liittyvät tehtävät sekä rahoitus siirtyvät alueilta valtiolle. Näin ollen terveydenhuollon lisäksi alueiden tehtäviksi jää kuntien välisen joukkoliikenteen järjestäminen sekä maaperän saastumisen estäminen ja raaka-aineiden louhinnan valvonta.

Tanskan seuraavat kansankäräjävaalit ovat pääministerin ilmoituksesta viimeistään kesäkuussa 2019. Alue- ja kuntavaalit käydään yhtä aikaa - yleensä eri aikaa kuin parlamenttivaalit. Alueille valitaan ns. listavaaleilla 41 valtuutettua, joista hallituksen puheenjohtaja on kokopäiväinen ja lautakuntien puheenjohtajat osa-aikaisia. Kaikkien viiden alueen valtuutetut muodostavat alueiden yhteisen järjestön valtuuston. Tanskassa alueilla ja kunnilla on omat erilliset etujärjestönsä. Ruotsissa ja Norjassa sekä kunnat että alueet ovat samassa etujärjestössä.

Ensi vuonna riittää siis seurattavaa kunta- ja alueuudistukseen liittyen sekä kotimaassa että Pohjoismaissa.

Kirjoittaja
Johanna Viita

Johanna Viita on Kuntaliiton maakunta-asioiden kehityspäällikkö.

Johanna Viita Twitterissä: @viita_johanna

Annukka Mäkinen

Annukka Mäkinen on alueellisen kehittämisen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.