Johanna Luukkonen 4.10.2018

Seutukaupungeilla halua valtakunnalliseen yhteistyöhön sekä ketterään toimintaan elinvoimaa kehittäessä

Luukkonen Johanna

Monimuotoinen kaupunkipolitiikkaa tuo esille erilaisuutta, mutta myös yhteisiä nimittäjiä kaupunkipoliittiseen keskusteluun. Ilmeistä on se, että kaikille ei voida antaa samalla mitalla tai kaikkia kehittää yhtäläisillä toimenpiteillä. Kaupungistuminen on vahvassa kehitysvaiheessa metropolialueella, maakuntien keskuskaupungeissa kuin seutukaupungeissakin. Tämä kehityssuuta huomioiden on viime aikoina laadittu monimuotoisuuteen tähtääviä kaupunkipolitiikkaohjelmia. Ajan ilmiötä ja trendiä tukevat valmistellut seutukaupunkiohjelma, kaupunkiohjelma keskuskaupungeissa sekä kestävä kaupunkiohjelma ympäristönäkökulmilla.

Seutukaupunkien ja keskusteluiden perusteella myös muissa kaupungeissa kehittämishaasteena on osaavan työvoiman saatavuus, joka voisi hyvinkin olla monimuotoisen kaupunkipolitiikan keskiössä laajasti. Seutukaupunkiohjelman teemojen merkeissä seutukaupunkien puheenjohtajat tapasivat myös Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta syyskuun puolivälissä Helsingin kaupungintalolla.

Erilaiset kaupungit edellyttävät erilaisia toimenpiteitä

Pormestari Vapaavuoren kanssa käydyssä keskustelussa totesimme yhteiseksi nimittäjäksi niin Helsingin kuin muiden väestömäärältään isompien kaupunkien kanssa monimuotoisen kaupunkipolitiikan, jossa kaupunkien erilaisuus edellyttää erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Yhteisinä haasteina tunnistettiin mm. osaavan työvoiman saatavuus ja väestön työperäiseen liikkuvuuteen kannustaminen. Aito halu konkreettiseen yhteistyöhön nousi keskustelussa esiin useassa kohtaa.

Palaverin lopuksi päädyimme käynnistämään työn yhteisen kaupunkipoliittisen filosofian löytämiseksi sekä konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yhteistä tahtoa oli helppo pohtia, kun sekä Vapaavuori että seutukaupunkien edustajat haluavat edetä tekojen kautta kohti jaettuja tavoitteita. Kumppanuus ilman vastakkainasettelua on avainajatus ja tahtotila tulevalle, johon sitouduimme.

Seutukaupunkien edustajat ja pormestari Vapaavuori

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko, Huittisten kaupunginjohtaja ja seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Jyrki Peltomaa, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sekä Laitilan kaupunginjohtaja ja seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja Johanna Luukkonen yhteisessä tapaamisessa Helsingin kaupungintalolla 18.9.2018.

Seutukaupungit ryhtyvät ratkaisemaan osaavan työvoiman saatavuutta hallituksen kannustuksella

Seutukaupungit ovat selkeästi verkostomainen kokonaisuus, joka kantaa 55 kaupungissa elinvoimatekijöitä 342 500 työpaikalla ja 60 400 yrityksellä. Yhteisenä haasteena seutukaupungeilla on osaavan työvoiman saatavuus. Haaste on huomattu myös maan hallituksessa ja budjettiriihessä osoitettiinkin seutukaupungeille 3 milj. euroa tämän taklaamiseksi. Työ asian edistämiseksi on käynnistynyt ripeällä otteella. Tapaaminen ja keskustelu seutukaupunkiverkoston edustajien ja kansanedustajien kesken innosti verkoston tekemään seutukaupungeille kyselyn teemoista, joiden avulla osaavan työvoiman saatavuuden haastetta lähdetään taittamaan.

Tällä viikolla kyselyn tuloksia puretaan ja suunnataan valmistelussa seuraavalle tasolle. Lähiaikoina selviävät hankerahoituksen kriteerit ja siten hakuprosessi seutukaupungeille käynnistyy. Tavoitteena rahoituksella on tukea joustavien koulutusmallien syntyä ja leviämistä, edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä uusin keinoin sekä löytää innovatiivisia uusia malleja pilotoitavaksi. Myös ulkomailta hankittavaa osaavaa työvoimaa tulee pohtia eri toimijoiden yhteistyömallina ja pyrkiä uusilla tavoilla purkamaan siiloutumista ja mallintamaan työvoiman liikkuvuutta niin Suomen sisällä kuin työperäisesti ulkomailta Suomeen.

Seutukaupungit ovat sujuvan elämän kaupunkeja. Yhteistyökykyä ja -halua valtakunnalliseen verkostoitumiseen ja ketterään toimintaan on toteutuksessa nähtävissä. Tämä todettiin yhteisesti myös pormestari Jan Vapaavuoren kanssa tulevaisuutta pohdittaessa.

Mainiompi Laitila - Munauksesta kultamunien keräämiseen

Laitila tunnetaan perinteisesti vahvasta kananmuna- ja vihannestuotannostaan sekä kuluttajatuotteistaan. Kukapa ei olisi kuullut Munaxin, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tai Laitilan Leivän tuotteista. Unohtamatta Saloniemen tilan herkullisia juustoja. Se, että Laitilassa tuotetaan hyvää ruokaa, on Laitila myös vahva teollisuuskaupunki. On hyvä muistaa, että lähes joka toisessa bussissa tai hyötyajoneuvossa Euroopassa on Laitilasta lähtöisin oleva tuulilasi tai jos satut viihtymään terassilla kesäisin, joka kolmas on suurella todennäköisyydellä Laitilan kaupungista lähtöisin. Puhumattakaan elintarviketeollisuuden putkistoista tai vaikkapa urheilukellojen rungoista muiden tuotteiden ohessa.

Suurimpina työllistäjinä alueella on graafinen- ja metalliteollisuus. Tähän monimuotoisuuteen tuo lisänsä monet erikoisaloihin keskittyneet yritykset. 8 660 asukkaan seutukaupungin asukasluku on jatkanut tasaisesti kasvuaan vuodesta 2012 lähtien ja työttömyysaste on maakunnan alhaisimpia 4,2 prosentilla, työpaikkaomavaraisuuden ollessa lähellä 105 prosenttia. Tämän on mahdollistanut Laitilalaisten yritysten hyvä työllisyystilanne ja rohkeus investointeihin ja kasvuun, mutta myös koko työssäkäyntialueen positiivinen kehitys. Vahvalla ja positiivisella kehityksellä on luonnollisesti myös huolestuttavat ilmiöt, kuten tiettyjen alojen työvoimapula. Laitilassa on tekijälle tarjolla töitä.

Kaupungin sijainti on hyvä vilkasliikenteisen vt8:n halkoessa kaupungin satoisia peltoja. Vt8:n risteysalueen suunnittelun, tiesuunnittelun ja kaavamuutosten käynnistyminen luo lisää uusia mahdollisuuksia kaupungin kehittämiselle sekä kaupalle ja teollisuudelle. Laitila haluaa kasvaa vahvaksi teollisen toiminnan keskukseksi ja vahvistaa asemiaan kehittyvänä palvelukeskuksena, johon vt8:n järjestelyt antavat loistavan pohjan. Kaavoituksessa käynnissä on mm. Euroopan suurin puukerrostalokaava 250 asuntokokonaisuutena.

Työpaikka on usein tärkein syy paikkakunnalle muuttoon, mutta työpaikkojen lisäksi isoa roolia näyttelee myös asumiseen, elämiseen ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut. Kaupunki on panostanut myös vuokra-asuntojen saatavuuteen uudella vuokrakerrostalolla. Asumisesta ja elämisestä puhuttaessa ei voi myöskään unohtaa lapsia ja vapaa-aikaa. Nyt syksyllä valmistui uusi 7 -osastoinen Apilaniityn päiväkoti ja toinen 7-osastoinen päiväkoti on kilpailutuksessa. Harrastusmahdollisuuksia jää- ja uimahalleista alkaen Laitilassa riittää, joten sujuvan elämän kaupungin lähtökohdat ovat asukkaalle hyvät. Tapahtumatarjontaa riittää asukkaille ja vieraillemme, kun tarjolla on yrittäjien toteuttamaa HulluKukko -tapahtumaa, valtavat Munamarkkinat tai Suomen svengaavimpina tunnettu JazzKukko -festivaali. 

Mainiompi Laitila – imago ja brändi vahvistuvat yhteistyössä yritysten ja asukkaiden kanssa. Seutukaupunki, jossa on hyvä paikka asua, elää ja yrittää.

Johanna Luukkonen,
Laitilan kaupunginjohtaja ja seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja

Kirjoittaja
seutukaupunkien logo

Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.