Tuula Jäppinen ja Merja Lang kuntamatkalla 28.9.2018

Strateginen ennakointi vahvistaa kunnan toimeenpanokykyä

Moni kunta haluaisi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jotta osaisi tehdä oikeita päätöksiä ajoissa hyötyäkseen muutoksesta tai välttyäkseen muutoksen tuomilta riskeiltä. Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta ennakoimalla on mahdollista varautua erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Ennakointi auttaa ymmärtämään nykyisyyttä eri kanteilta ja näkemään uusia nousevia teemoja ja vaihtoehtoja.

Osallistava prosessi mahdollistaa jaetun näkemyksen tulevaisuuksista

Ennakointi on oiva apu pitkän tähtäimen visioiden luomiseen ja strategioiden valmistamiseen, uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja resurssien allokoimiseen. Siinä missä ennakointi oli aiemmin enimmäkseen johdon sisäinen prosessi strategiatyön aikana, nykyään se on osallistava prosessi, jossa koko organisaatio osallistuu heikkojen signaalien ja muutosilmiöiden keräämiseen ja strategian arvioimiseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön 2016 - 2017 toteuttama Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030 -ennakointityö toteutettiin työpajamuodossa yhdessä lähes 1000 eri sidosryhmien edustajan, kunta- ja uudistusministerin sekä kansanedustajista koostuvan parlamentaarisen neuvottelukunnan kanssa.

Tuossa prosessissa menetelminä käytettiin asiantuntija-alustuksia, teema- ja tulevaisuuskatsauksia, joukkoistettua megatrendien ja heikkojen signaalien keräämistä yhteiselle alustalle, sekä SWOT-taulukkoa. Tuloksena syntyi neljä skenaariota kuntien tulevaisuudesta.
 

Eroja tavoitteissa ja käytännöissä eri hallinnon tasoilla

Paikallisella tasolla ennakointi on edelleen usein johdon asiantuntijavetoinen sisäinen prosessi. Tämä havaittiin myös hollantilaisessa tutkimuksessa (Rijkens-Klomp & Van Der Duin 2014), jossa tutkittiin päätöksentekijöiden tavoitteita ennakoinnin käytölle eri hallinnon tasoilla. Siinä missä kansallisella tasolla ennakointimenetelmät ja erityisesti skenaariomenetelmä ja tulevaisuusverstaat olivat tuttuja, paikallisella tasolla hyödynnettiin enemmän SWOT-analyysia, sekä trendi- ja toimialakohtaisia ennusteita. Kansallisen tason päätöksentekijät halusivat ennakointitietoa erityisesti, kun haluttiin uusia ideoita poliittiselle agendalle, tietoa heikoista signaaleista ja tukea asioiden priorisointiin.

Paikallisella tasolla vastaavat tarpeet olivat käytännöllisemmät: päätöksentekijöiden informointi, tieto tulevaisuuden muutoksista, haasteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tutkimus osoitti, että paikallisella tasolla ennakointiprosessi nähtiin usein päätöksenteosta erillisenä prosessina eikä sitä osattu kytkeä sen eri vaiheisiin.

Osallistavalla ennakoinnilla puhtia tulevaisuuden palveluiden muotoiluun

Tulevaisuudessa ennakointi on osa palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä. Tällöin ennakointia tehdään kuntalaisen näkökulmasta ja prosessiin osallistetaan myös palveluita tuottavat yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Kuntaliitto toteutti yhdessä Kainuun sote-kuntayhtymän kanssa Kainuun kunnissa asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisprosessin 2014-2016. Tässä prosessissa kuntalaiset yhdessä päättäjien kanssa ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat uudenlaisia palveluita. Prosessin kohderyhmänä olivat erityisesti heikommassa asemassa olevat kuntalaiset (nuoret, syrjäytyneet, ikääntyneet). Lopputuloksena oli joukko uudenlaisia yhteisöllisiä toimintamalleja, jotka suuntautuvat yksinäisyyden ehkäisyyn yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kun tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ylläpito tulevatkin yhä keskeisemmiksi tehtäviksi. Hieno havainto olikin, että kuntalaiset olivat itse halukkaita tuottamaan toisilleen näitä uusia palveluja. Jungk ja Müllert kehottivatkin jo 1980-luvulla (Bell 2005) ottamaan erityisesti kaikkein haavoittuvimmat asiakasryhmät kuten kodittomat mukaan tulevaisuustyöpajoihin.

Tulevaisuustyöpajat ovat osa tulevaisuuden osallistavan yhteiskunnan ennakoivia strategiaprosesseja. Näissä pajoissa osallistujat laativat yhdessä kuntiensa toimintasuunnitelmat toivottavien tulevaisuuskuvien saavuttamiseksi ja määrittelevät samalla omat roolinsa toimintasuunnitelmien toteuttajina.

Arjen pelastajat
Kuntaliitto toteutti yhdessä Kainuun sote-kuntayhtymän kanssa Kainuun kunnissa asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisprosessin 2014-2016.

 

Aiheesta enemmän:

Bell, W. 2005. Foundations of futures studies. History, Purposes, and Knowledge. Human Science for a New Era. Volume 1. 2d. edition. Transaction Publishers, New Brunswick, New Jersey.

Hiltunen, E. 2010. Weak Signals in Organizational Futures. Learning. Helsinki School of Economics. A-365. Aalto University School of Economics - Aalto Print.

Kuntaliitto: Arjen pelastajat (Asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalvelujen kehittämistä Kainuussa yhdessä kuntalaisten kanssa)

Kuntaliitto: Kuntien hahmotelmia tulevaisuudesta julkaistaan uudessa piirrosvideosarjassa 

 

Kirjoittajat:

Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry
Merja Lang, palvelumuotoilija,  Suomen Kuntaliitto ry

Kirjoittaja
Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön. 

Tuula Jäppinen

Kuntaliiton innovaatioasiantuntija, jonka sydäntä lähellä on julkisten palvelujen käyttäjälähtöinen uudistaminen. Pitää yhteistyöstä palvelumuotoilijoiden ja kuntakentän kehittäjien kanssa.

Vapaa-ajalla löytyy joko opiskelujen tai kulttuuriharrastusten parista.

Tuula Jäppinen Twitterissä: @Tujappi

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.